torstai 7. kesäkuuta 2012

etsintöjä remppalouhoksella

eilen olin tarmokas.
Tarvitsin kaikenlaista tavaraa suhteellisen normaalin elämän jatkumisen varmistamiseksi.

Piti siis kaivautua remppalouhoksen pölyisiin uumeniin, ja samalla odottelin postimiestä taas kerran visiitilleen. Ilmeisesti pakettivuoresta on puuttunut jotain, jonka puuttumista emme ole edes huomanneet, saati että olisimme puuttunutta vielä osanneet kaivata.

Viikonloppuna luvassa työkeikka: sinne kengät.
Huonekaluvalintoja teemme: näytepala sohvan kankaasta.
Mittanauha: verhojen pituuksien mittaamista varten.
Ruuvimeisseli: vahingossa sulkinaiseksi jääneen pesukoneen avaamista varten, ettei homehdu koko kone.
Kamerankin otin mukaan: tietysti kaikki kaipaavat kuvapäivityksiä?

Varsin epäjärjestelmällisesti aloin tonkia kasoissa.
Arvelin, että kengät saattaisivat löytyä sieltä, missä ovat melkein viimeksi tuodut tavarat. Lähestyin viimeksituotujen kasaa useasta eri ilmansuunnasta, mutta löysin joka kerta vain herraHakkaraisen kenkiä. (ja kirjoja. Niitä on joka paikassa, ja kaikkien niiden paikkojen vieressä)

Sohvakankaan näytepalasen löysin aivan vaivattomasti Isoveljen komerosta viimeisenä tuotujen tavaroiden kasan päältä. Sievästi viikattuna ja täysin pölyttömänä.

Mittanauha ei vieläkään ollut remppalouhoksella, se löytyi myöhemmin illalla väliaikaismajoituspaikasta. Se oli väliaikaisroinasäilytyskassissa.

Ruuvimeisselin kähvelsin remppaheebojen työkalupakista. Oma meisseli löytyi illalla kun järjestelin seuraavan päivän työasioita - se olikin käsiveskassa. Tietysti, ei kai kukaan kelpo nainen lähde mihinkään ilman ruuvimeisseliä?

Olin ihan varma, että kameran piuha on anoppilassa Tärkeiden Tavaroiden Laukussa.
Tärkeiden Tavaroiden Laukussa olikin punainen sydämenmuotoinen tyhjä peltirasia, tyhjä toilettilaukkuni ja pieni pussillinen vähemmän tärkeitä lääkkeitä sekä sohvan kiinnitysmekanismit.

Kameran piuha ei ollut myöskään kompuutterilaukussa, ei väliaikaisroinasäilytyskassissa, ei käytetyimpien vaatteiden laukussa, ei matkalaukussa eikä käsiveskassa. Että se nyt kuvapäivityksestä tällä erää.

Päivän saldo on kuitenkin positiivisen puolella: kolme tavaraa viidestä löytyi. Vaikkakaan ei yhtään sellaista tavaraa, jota ihan oikeasti olisin tarvinnut. Esim. ne kengät. Ne ovat aika essentiaaliset tulevan työpäivän kannalta.
Voittopuolisesti olen silti aina löytänyt louhokselta sen, mitä olen etsinyt. Olen vielä aika hyvin kartalla siitä, missä mitäkin on.

Ja puuttuva rengas oli vesiklosetin kaunis peili. Sen toivat postimiehet tyylikkäästi kaikkien muiden pakettien jatkoksi melkein täyteen olotilaamme.
Olen alkanut pelätä, että uusi sänky toimitetaan kamalan nopeasti. Tilasimme sen valmiiksi koottuna.

**

HerraHakkarainen sai sisustushepulin - hän keksi sisustustyynyt.
Yritimme valita kankaita tuleviin nojatuoleihin.
Niitä oli liikaa.
Sanoin ajattelemattomasti että voihan sitä vaikka kikkailla tyynyillä.
HraH:n silmät alkoivat loistaa.
(Emme totisesti taida asioida sen pahemmin kodinjunttilassa kuin pohjolan huonekaluhelvetissäkään: tässä on kuitenkin kyseessä mies, joka käyttää tuntikausia oman pukukankaansa valintaan. *huokaus*) (hmm... tätä kannattaisi ehkä jollain tavalla hyödyntää, suostuisikohan hän valitsemaan myös verhot? niistä on aina niin paljon päänvaivaa)



2 kommenttia:

  1. Mies, joka innostuu sisustyynyistä eikä ole sisustussuunnittelija, on erittäin harvinaista lajia. Sitä kannattaa vaalia.

    Jätä hra kauppaan suorittamaan valintaa. Voit sisällä välin käydä uimassa ja ruokakaupassa ja tulla sitten sanomaan viimeisen sanan (=hyväksy nyökyttely).

    Eikös suomalainen mies yleensä istu kaupan lähimpään sohvaan ja ala näplätä kännykkäänsä ja pyytää kertomaan sitten kun ollaan valmiita. Korkeintaan käy välissä sanomassa jonkun painavan ein (mutta ei ikinä kyllä).

    Minustakin olisi ihana sisustaa uutta kotia. Näin ajatuksena. Käytännön toteutuksessa hyytyisin ihan alkumetreille ja toteaisin, että ihan sama, pidetään vanhat.

    VastaaPoista
  2. kyllä niin ovat epäloogisia nuo miehet: sisustustyynyjä kyllä käytiin hiplaamassa, mutta verhojen kanssa ei kuulemma ole kiirettä :)
    Ja värisilmääkin riitti vain niille tyynyille.

    VastaaPoista