Pyöräily-laifstail-kriizi

 yhtenä aamuna kun pyöräilin töihin, edelläni polkeili kaunis nainen kauniilla pyörällä.

Hänellä oli kermanvärinen polkupyörä ja pajukorietukori ja sininen valkopilkullinen hame ja kapea vyötärö ja aurinkolasit ja kuohkea siististi laitettu tukka.
Etukorissa oli varmaan kauralyhde ja kedon kukkasia ja itse tehty valöörikuvioon aselteltu hedelmä-marja-kasvisasetelma.



Kyllä tulin kateelliseksi.
Minusta on ihan valtavan epää että toisella on kokonaisuudessaan laifstail ja minulla ei.

En ihan rehellisesti halua valkopilkullista mekkoa, en tykkää aurinkolaseista ja nykyinen vyötärökin välttää paremman puuttueessa.
Etukoria en huolisi vaikka maksettaisiin.
Mutta olisi silti kivaa jos mentaalisesti olisi semmoinen, joka ei pyöräilyn jälkeen höyryäisi.
Muutun aina pörheäksi päästäni.
Lepattavat lahkeet tuunaan niksipirkkatyyliin sukkahousulenksuilla turvallisiksi.
Käsiveskan köytän vanhalla avainnauhalla selkään ettei liepota tiellä miten sattuu.
Tarakkakori on aina täynnä tavaraa ja eväänä mitälie sotkua mitä kaapissa on.

Kun olisikin semmoinen helkähtelevän kauniin positiivinen ja laifstail aamusta iltaan ja illasta aamuun eikä tämmöinen höyryävä pörhelöpää.
Ja kukkasia voisi olla myös ja paloteltuja hedelmiä.


tarakkakori


7 kommenttia:

  1. Olen salaa iloinen etätyökäskyn jatkumisesta, koska toimistolle meno tarkoittaisi pyöräilyä tässä maailman menossa. Ja vaikka kuin rauhallisesti pyöräilisin, perille päästyäni höyryän (yritetty on). Ja sitten pitäisi olla mukana vaihtovaatteet ja suihkutarpeet ja sitten sen selkärepun kanssa höyryäisi vielä enemmän. Mä syytän polkupyöräni mallia, se on liian urheilullinen. Sillä ei vaan voi ajaa höyryämättä toisin kuin kermanvärisellä-etukorillisella-laifstail -pyörällä. Siitähän se johtuu, eikö vain? -q
    ps. Vaikka kriizit eivät ole välttämättä mukavia, ihanasti niistä kirjoitat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sporttisesta pyörästä se yleinen höyryäminen ja pörheys tietenkin johtuu! Hyvä kun on selitys asialle :)

      Poista
  2. Ja minä taas kadehdin kaikkia niitä naisia, jotka helteisen neljän tunnin pelikierroksen jäljiltä näyttää ihan siltä, että olisivat juuri tulleet kampaajalta. Itse kun olen sen sortin hikitukka, että jos yhtään muistat sellaista kaksikkoa kuin "Aki ja Turo" (ehkä 80-luvulta), niin näytän ihan samalta kuin jompikumpi näistä. Se, joka kampasi tukkansa rasvaisella porsaankyljyksellä.

    Mun mummopyörässä on vakiona etukori ja se on kyllä kätevä. Mutta itse pyörä varsin raskaspolkuinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jos laajennetaan kadehtimista, kadehdin kaikkia niitä, jotka ylipäätään helteellä näyttävät viileiltä, tyylikkäiltä ja helkähteleviltä.
      Muistan akin ja turon (inhosin niitä!). Mulla hikistyminen aiheuttaa pörheyttä, kuontalo on pörheä kuin villakoiran perä.

      Mulla oli ennen etukori, mutta kun mulla kulkee usein kaikenlaista tavaraa mukana (ostoksia, työjuttuja...) se tulee niin raskaaksi että ohjattavuus kärsii. Siirryin takakoriin.

      Poista
  3. Sä oot kyllä ihana. Sun kirjoitukset saa aina hymyilemään ja samaistumaan moneen kohtaan :)
    Mihinköhön laifstailkategoriaan se menee, kun mulla on aina ollut miesten pyörä, paitsi nyt, kun ei oo mitään. Mutta kukkia mulla on!

    VastaaPoista
  4. Mä niin samaistun tohon laifstailjuttuun. Mä haluasin tunnistettavam laifstailin. Sellaisen jota kaikki kadehtis ja kopiois :D

    VastaaPoista