Lehtori yritti kaapata blogini.
Tai oikeastaan hän esitti yhteiskunnallisen postausaiheen, mikä kuulemma toisi minulle kunniaa, mainetta, lisää lukijoita ja laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
Lehtori (en siis minä, haluan alleviivata ja korostaa tätä erityisesti!) on sitä mieltä, että vanhanpiianvero(*) (myös vanhanpojan-) pitäisi palauttaa, koska sillä saataisiin rutkasti lisätuloja kärvistelevälle valtiollemme.
Ja tätä agendaa hän nyt halusi levittää minun poliittisesti neutraalin blogini kautta.
Minä olin sitä mieltä että
1. EI
2. Hän itse voisi ensin kirjautua esim. sukupuolentutkimuksen laitokselle (se on näillä kulmilla tunnettu riitaisuudestaan) tekemään keskenjäänyttä väitöskirjatutkimustaan, sellaisella pienellä muutoksella että aiheena voisi olla esim. Vanhanpiianveron vaatiminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaamme sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun, erityisesti sosiaalisessa mediassa. (Lehtori oli sitä mieltä että EI)
3. edelleen olin sitä mieltä että Lehtori voisi perustaa oman blogin missä hän voisi rauhassa viljellä epäilyttäviä yhteiskunnallisia mielipiteitään. Blogin nimi voisi olla esim. Huonojen Ehdotusten Blogi ja kirjoitukset voisivat alkaa esim. että Muuan Lehtori täällä hei, semmoista olen viime aikona pohdiskellut että...
4. Sattumalta oltiin silloin anoppilassa ja silmäilin päivän lehteä, siellä oli apurahahakemusjulistus. Yhdessä esikoisen kanssa pohdimme, että Lehtori voisi hakea kulttuurirahastolta alueelliseen kehittämiseen tarkoitetusta rahastosta apurahaa sekä tutkimukselleen että muille huonoille ehdotuksilleen.
Teemme ehkä hänen nimissään hakemuksen.
Ehdotin Lehtorille myös, että hänen kannattaisi liittyä instaan tai twitteriin yhteiskunnallisten asioiden keskusteluihin. Saisi sitten hyväntuulista seuraajakuntaa älyttömille ideoilleen.
Yhteiskunnallisesti suuntautunut nuoriso oli sitä mieltä että harvinaisen huono ehdotus jopa heidän isältään.
Ja että veropakolaisparatiiseja löytyy onneksi lähitienoilta, esim. Sveitsistä.
Edelleen nuoriso oli sitä mieltä, että Lehtorin todellakin kannattaa ehdottomasti osallistua apuraha-arpajaisiin, niin oli lupaava idea.
Suunnittelimme myös jonkinlaisen sähköpostilaatikon avaamista, sinne voisivat sitten ystävällismieliset ihmiset lähetellä terveisiä aikamme ajattelijalle.
Välitän ilman muuta lukijakuntani ystävälliset terveiset Lehtorille, että onko hyvä idea vai ei.
(*) jos on lipsahtanut pois mielestä, niin sellainen vero oli olemassa vielä hamalla -70-luvulla. (vuoteen 1975) ja se kosketti naimattomia, 24-vuotiaita ja tätä vanhempia henkilöitä. Oli myös lapsettomia pariskuntia kuormittava vero.
Semmoista mietin, että paljonko tämän seurauksena tulisi mukavuusavioliittoja ja kumppanuusvanhemmuksia ja perustettaisiinko joku komiteetti sitten tutkimaan solmittujen avioiden aitoutta vai olisiko avio vain veronkiertolaisuutta.
Veikkaan että puhutteluun joutuisivat tuoreet avioparit.
Hirmu hyviä ehdotuksia lehtorilta. Jopas tulis rahaa valtiolle. Sen vaan sanon, että kunhan minä en joudu maksamaan, niin sitten ok.
VastaaPoistaMut oikeasti, aika ahdistava ja leimaava ja syyllistävä vero. Nykyaikana monikin kärsii sinkkuudestaan, niin olisi aika kohtuutonta rangaista vielä rahalla.
Se olis sama, kuin kannustettais synnytystalkoisiin veroilla. Että jos et synnytä vähintään kahta veronmaksajaa, niin verot nousee rutkasti.
itse asiassa samassa verolaissa oli myös ekstra-vero lapsettomille pariskunnille.
PoistaKyllä ennen osattiin...
Oikeasti olen samaa mieltä, kohtuuton ja rankaiseva verotussysteemi.
Ei pysty nyt kannattamaan :) Pelkona olisi se, että veroja kiertääkseen poikamme jäisivät italialaiseen tyyliin mamman ja papan nurkkiin kolmekymppiseksi :D :D :D
VastaaPoistaMarkkinatalous hoitaa monessa kohtaa sinkun kurittamista, kuten asumismenoissa. Ystäväni aikuiset ja ammatteihin valmistuneet lapset ovat halunneet ostaa omistusasunnot. Sinkkupojalla on paljon sisartaan paremmat tulot, mutta sisarella on puoliso. Sinkun piti lopulta säästää yli 25% ja pysyä työpaikassaan ennenkuin pankista irtosi sinkulle laina.
Diktaattori Lehtori ilmoitti, että ei auta vaikka asuisi mamman helmoissa, vero napsahtaa silti :D
PoistaYksineläminen ei todellakaan tarvitse lisärasitteeksi vielä verotustakin. Elämä on jo muutenkin suunniteltu paljon enemmän kaksin- tai perheittäin eläville.
Hmm, nyt lehtorille mietittäväksi (sinne taaatusti supersuosion saavuttavaan bloiin jolle sä upean vetävän nimenkin keksit) että ketä kaikkia se vero koskee.
VastaaPoistaEttä jos välillä on rouviintunut - ja rouva-arvonimihän on sellainen, että siitä ei tarvitse luopua - ja sitten eronnut, niin iskeekö vero taas. Ja vaikuttaako lapset?
Jotta linkkiä sitten kehiin vaan kun lehtori pääsee tosi toimiin!
Lesket kuulemma ainakin oli vapautettu verosta.
PoistaLapsettomille pareille oli aikoinaan lisävero, eli vissiin ainakin sen verran pitkään pitäisi pysyä naimisissa että saisi lapsen hommattua. (ajattele mikä elintasolapsi; hommattiin sut että saatiin verohelpotus!)
Oikeasti on kyllä ollut aikonaan äärettömän syrjivä ja leimaava laki.
Ehkei kannata havitella arvonimiä, sillä arvonimiin kohdistuu vero ihan tänäkin päivänä. Tai jos, niin tosiaan nimenomaan rouvan tai tädin arvoa ehkä kannattaakin havitella, niitä ei sentään veroteta. -q
Poista