äänikirjapohdinto

 kesäkuun loppupuolella hommasin vihdoin ja viimein kokeilujakson äänikirjapalveluun. 

Plussaa

+ kun voi lukea kaikki ne kirjat joita jonottaa kirjastossa sijalla 70

Miinusta

- jos lukee kirjan e-kirjana palvelun kautta, se väittää että kirja on aina vaan kesken. Vaikka kirjat voi sekä lukea että kuunnella, ensisijainen metodi ainakin tällä palvelulla on kuunteleminen. Olen e-lukenut vaikka kuinka monta kirjaa, mutta palvelu väittää että ne ovat keskeneräisiä. Ne on merkittävä kuunnelluiksi, vain sillä tavalla saan ne pois aktiivisista keskeneräisistä.

Plussaa

+ luen sen verran nopeasti, että muutaman viikon tutustumisjakso on oikeasti plussaa heinäkuussa  minun luku- ja kuuntelemistahdillani yhden tarinan hinnaksi tuli alle euro, se on vielä niillä rajoilla että suostun maksamaan

Miinusta

- en ole äänikirjaihminen



Tykkään lukemisesta jos se nyt vielä on ollut epäselvää jollekulle ihan valtavasti.

Luen kirjoja ja e-kirjoja ja olen vuosien mittaan opetellut myös äänikirjoihin. Tämän intensiivisen tutustumisjakson myötä olen huomannut, että perinteiset kirjat ovat minulle aina vain lukemisen ykköstapa.
Kaipaan kirjan tunnetta sormissa ja käsissä. Varsinkin silloin kun olen jotenkin alavireinen, kaipaan nimenomaan kirjan tunnetta sormissa.
Ja illalla ennen nukkumaanmenoa sängyssä. siellä perinteinen kirja on ainoa mahdollinen vaihtoehto, kaikkein paras on joku oma rakas moneen kertaan luettu pokkari


Plussaa

+ palvelu suosittelee yhtä sun toista ja valikoima vaikuttaa aika laajalta

Miinusta

- se suosittelee vain niitä juuri tämän satokauden kirjoja. Ihan pakko olisi lukea kaikkea sellaista mikä ei oikeasti kiinnosta. 

Palvelu väittää olevansa laaja, mutta täytyy sanoa, että kirjaston sinua saattaisi kiinnostaa myös -algoritmi on paljon houkuttelevampi kuin tämän palvelun kannattaa lukea kun kaikki muutkin lukevat -algoritmi.
olen semmoisesti kapinallinen että yleensä en halua lukea yhtään mitään semmoista mitä kaikki muutkin lukevat.
en ole vielä löytänyt mitään todella yllättävää luettavaa, vaikkakin kyllä ihan kiinnostavia juttuja.


Tällä hetkellä ja kokemuksella käytän palvelua ehkä vielä reilun kuukauden, sitten olen saanut kait luettua kaiken mitä jonotan kirjastossa. Sitten pistän hommelin tauolle vähäksi aikaa. Kait.


Plussaa

+ palvelulla on omaa tuotantoa, jota ei löydä muualta

Miinusta

- palvelulla on omaa tuotantoa, jota ei löydä muualta; sponssaan kotoa muuttaneelle nuorelle eri palvelua, ja jos suosittelen jotain häntä kiinnostavaa, sitä ei löydykään hänen käyttämästään palvelusta.
Hänen ei tällä hetkellä kannata vaihtaa käyttämäänsä palvelua, koska hän on lähdössä maailmalle taas vaihteeksi, ja kaikki nämä palvelut taas eivät toimi muualla kuin kotinurkissa. mikä sekin on miinusta; jos menen lomalle jonnekin, niin mitä iloa on kirjapalvelusta, joka ei toimi lomakohteessa? kun juuri siellä tarvitsen kaikkein eniten helposti mukaan otettavaa luettavaa.


Mietin aina vaan onko äänikirjan kuunteleminen lukemista?
Minusta ei.

Tarinan voima on aina sama ja sanojen voima on aina sama. Tarinan voi ottaa omakseen millä tavalla tahansa, sillä ei ole väliä.

Mutta kieltäydyn kutsumasta äänikirjan kuuntelemista lukemiseksi. vaikka liitänkin kuuntelemani äänikirjat vuoden luettuihin. ehkä vähän epäloogista.



Plussaa

- äänikirjat ovat kivoja seuralaisia kun menee töihin tai kotiin tai kävelylle

Miinusta

- en osaa kuunnella kotioloissa
Fakta1: mitä enemmän yritän tehdä kotona jotain itsekseni, sitä varmemmin kaikilla ja niiden kavereilla on minulle asiaa. Lehtori voi pelata tuntikausia shakkia ja vaatia hiljaisuutta ympärilleen, mutta samalla sekunnilla kun lyön luurit korvilleni, häneen iskee sosiaalisuuden tarve. Kissoista puhumattakaan. Mitä enemmän yritän keskittyä omiin juttuihini, sitä varmemmin kissoilla on jätti-hh (=hellähetki).
Fakta2: jos luen perinteistä kirjaa seisten ja nojaillen keittiön työtasoon, kukaan ei häiritse. Jos kaipaan todella omaa rauhaa, menen nojailemaan keittiön työtasoon.


4 kommenttia:

  1. Äänikirjoissa on se hankala puoli, että unohdan kuunnella ja alan ajatella omiani. Se jokseenkin tekee turhaksi koko touhun

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä kumma kyllä keskityn äänikirjoihin yllättävän hyvin (kun olen kävelyllä, kotioloissa toimii huonommin)

      Poista
  2. Mulle yksi tärkeimmistä kriteereistä äänikirjojen kuunteluun on lukija. Jos ääni on mukava ja lukutapa sopivan neutraali, saatan etsiä seuraavia lukemisia jopa lukijan perusteella.
    Mutta jos lukijalla on joku kummallinen nuotti tai jos hän "ylilukee" ja alkaa ikäänkuin näytellä jotain roolia, en vaan kertakaikkiaan pysty kuuntelemaan, kun alkaa jo ensimmäisten lauseiden jälkeen ärsyttää. Harmillisesti on jäänyt moni suosikkikirjailijani kirjakin kuuntelematta em syystä.

    Mullekin lukeminen on aikanaan ollut rakas harrastus ja kaikki kaikessa, mutta nykyään silmäongelmat estää. Ja tykkään, kun on kirja lenkkiseurana. Saattaa lenkki pidentyä ihan vaan siksi, ettei malta lopettaa kuuntelua.
    Iltaisin nukahdan äänikirjaan alta puolessa tunnissa luurit korvilla ja aamulla olen ihan pimpelipom, eikä mitään käryä, mitä kirjassa on tapahtunut. Siispä kelaan seuraavana iltana takaisin aloituskohtaan ja sama toistuu :). Ei lopu kirjat ihan heti kesken, kun tulee kuunneltua kuulematta niin pitkään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. lukijalla on tosiaan suuri merkitys! mulle ei vielä ole ehtinyt muodostua suosikkeja tai inhokkeja, mutta kiinnitän kyllä todella paljon huomiota lukijan nuottiin ja painotuksiin.

      Nukahtamista ja öitä varten mulla on käytössä ikivanha ipod jonka uumeniin olen tallentanut ikivanhoja äänikirjoja, ja kuuntelen niitä yhä uudestaan ja uudestaan. ei haittaa vaikka en koskaan pääsisi alusta loppuun, kun tarkoitus on vain nukkua.

      Poista