vaatetuspohdinto

 löysin viikonloppuna alelaarista ihan vahingossa sellaiset kohtalaisen istuvat farkut tai ehkä ne ovat housut, materiaali on vähän epämääräinen. Maksoivat 12.9€.
Samasta alelaarista löysin vielä kympillä puseronkin.
Ostin vaikka en oikeastaan tarvitse.

Sitten ihan innostuin, että pitääkin laittaa koko vaatevarasto uusiksi kun on näin kiva uusi pusero ja uudet housut.

Aloin haaveilla semmoisista tunikatyyppisistä yläosista.

en käytä ikinä tunikoita kun minulle tulee semmoinen olo että olen äikänope. Aarikan puuhelmet vaan kaulaan ja silmälasit narusta roikkumaan rinnuksille. Ja inessiivi-elatiivi-illatiivi.
Jopa Lehtori on huomannut sen, että tietynmalliset vaatteet tuovat esiin sisäisen äikänopeni.

vähän leveämmistä tunikoista minulle tulee puolestaan semmoinen olo, että olen synnyttämäisilläni kolmoset. tuostavaan hups.
sitä Lehtori ei ole huomannut.

Viikolla löysin kaupasta toisetkin farkut ja ne olivat ehkä jopa vielä paremmat. Maksoivat 19.90.

Kotona pistin vuorotellen kummatkin housut jalkaan ja mallasin kaikki omistamani puserot. Totesin että en tarvitse yhtään puseroa enkä tunikaa varsinkin kun en varmastikaan käyttäisi semmoista.

Harmitti vähän, kun olisi ollut tavallaan kiva luoda uusi tyyli.

Mutta sitten ajattelin että semmoisen tyttöjen ilta ulkona /kulttuuririento -hetaleen voisin kyllä tarvita.
mikä itsepetos! en pystyisi kumminkaan käyttämään semmoista kun minua paleltaa melkein aina.

Semmoista pohdiskelen, että miksi kaikki muut eivät näytä äikänopelta tunikoissaan paitsi äikänopet?
Ja miten muut voivat käyttää hetaleita eivätkä palele?
Palelevatko äikänopet?

Ja lisäksi mietin sitä, että miten ihmeessä lempiyöpaitani oli vaeltanut takahuoneen kaappiin?
Minä en ole käynyt takahuoneessa toukokuun jälkeen kun kesälapsi asettui sinne.
Enkä ainakaan ole nukkunut siellä.
Ikinä.




8 kommenttia:

  1. Hmm, vannoutuneena tunikaihmisenä koitin syventyä tähän äidinkielenopettajasyndroomaan. Minun tuntemistani äidinkielenopettajista vain yksi (jo eläköitynyt) käyttää tunikaa.

    Mutta minä käytän tunikoita. Näytänköhän minä sitten äidinkielenopettajalta (ja haitaako se, koska olemme kuitenkin riittävän lähellä ammatillisesti)... Apua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä luulen että se äikänope-efekti iskee vain muhun jos hillun tunikassa.
      Ja ne muutamat äikänopet joita tunnen/tiedän, on jokseenkin normaaleita ihmisiä, osa käyttää tunikaa ja osa ei.
      En tiiä miksi minuun iskee semmoinen tunne että pitäisi ruveta kuulustelemaan sijamuotoja.

      Poista
  2. Mulla on paljon tunikoita. Voi olla, että näytän äikänopelta, mutta tiedän monta huonompaakin vaihtoehtoa. A-linjainen tunika on armollinen keskivartalolihavalle 👍👍👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mun mielestä kaikki muut ihmiset näyttää tunikassa kivoilta ja normaaleilta. (paitsi ehkä äikänopet) Mulle vaan tulee se merkillinen äikänope-efekti.

      Poista
  3. Mä saan kiinni sun äikänopejutusta. Mä tykkään värikkäsitä tunikoista muiden päälle, mutta itseni päällä tunnen itseni sellaiseksi hulluksi äikänopeksi :D Sama kun en osaa käyttää helmiä, kun tuntisin itseni äidikseni. Muutt näyttää helmikoruissaan vaan tyylikkäiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. miten voi olla että kaikki muut näyttävät kivoilta ja normaaleilta tunikoissa? Se on oikein käypä vaate (paitsi mulla)
      Toinen kauhistus ovat tänä kesänä muodissa olleet pitkät hulmuavat hameet. Mä näytän siltä kuin olisin lähtenyt äidin yöpaidassa kaupungille.
      Helmet saa mut tuntemaan oloni kirkkokuorosta karanneeksi mummoksi. Leuat vaan väpsyy.

      Poista
  4. Äikänopekuvaus oli mahtava :D. Erityisesti ne Aarikan puuhelmet ja narussa roikkuvat silmälasit.

    Mulla on ollut pitkään haaveena ostaa joku Marimekon mekko, mutta kaikista on tullut liian ministerimäinen fiilis, enkä halua näyttää ministeriltä. Paitsi Sanna Marinilta olis kiva näyttää, mutta Sannakaan ei käytä Marimekkoja.
    Nyttemmin mulla on peräti kolme MM:n mekkoa, mutta ne on kaikki trikoisia ja järkihinnalla Outletista ostettuja. Muuta en nykyään oikein haluaisi edes käyttää.

    Tunikat ja leggingsit oli joskus 90-luvulla mun vakio, mutta enää en osaa olla tunikoissakaan. Enkä niissä liian leveissä mekoissa, jotka näyttää muitten päällä kivoilta, mutta itsellä lähinnä teltoilta tai purjeilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vai ministerimäinen :D!
      Superleveät mekot tekee mulle sen tunteen kuin olisin äidin vaatekaapilla käynyt pikkutyttö, äidin yöpaidassa hillumassa.

      Mä en ole vuosiin löytänyt marimekolta mitään houkuttelevaa vaatetta, yhdessä vaiheessa mulla oli tasaraitapaitaa joka lähtöön.

      Poista