joulunjälkeis

 kaikenmoista mietin aina vain.


Leppoisaa on ollut, vaikka ei yhtään semmoista kun etukäteen kuvittelin.

En saanut lusikkalaatikkoa siistittyä ennen joulua ja aattona heitin tulikuuman puolivalmiin bataattilaatikon pitkin lattiaa, seiniä ja keittiötä noin ylipäätään onneksi olin laittamassa sitä vasta uuniin kypsymään, ei ollut vielä ruokavieraita pöydän ympärillä haarukat ojossa. bataattisöösän saa kätevästi siivottua lattialta ikkunalastalla, jos joku semmoista vinkkiä sattuu kaipaamaan.

Misteliäkään en käynyt saksimassa. Liikaa oli liikennettä silloin kun olin liikkeellä sakset taskussa.

  
misteli

 Liian vähän olemme pelanneet mitään yhdessä, Lehtorin vilkkuva ruma jouluvillapaita unohtui taas kerran kaappiin eikä aattoaamun aamiainenkaan ollut niin justiinsa kun vallan olen juonut pikakahvia, oli väljistynyt paketissaan pressokaffe, jäi juomatta.  

Mutta on ollut leppoisaa ja rentouttavaa silti. 

ei sekään ollut niin justiinsa

 

Kivoja lahjoja sain myös.
En kyllä tiedä, raskinko käyttää Boboa. Hänen uumeniinsa kuuluisi laittaa mankkaa. En ehkä henno, tukehtuu koko kaveri vielä.




ytimessä






Mietin tulevaa vuotta.

Mietin jääkaappia mitä siellä on, vaatteita mimmoisia rupean käyttämään, liikuntaa siitä on tullut yllättävän tärkeää ja olennaista elämässäni ja kotia mietin myös mimmoisia huoneita ja kalusteita jos nuorinkin muuttaa kohta omilleen.
Onhan siinä ihmiselle pohdittavaa.

Myös mietin muistikirjoja, kutomista, lukemista ja kirjoittamista. Ja sitä liikuntaa, sitä mietin paljon.


8 kommenttia:

  1. Mites se bataattilaatikko nyt silleen... Mutta tuli ainakin joulusiivo tehtyä – tavallaan. ;-D

    Mä olen ihan mistelineitsyt, ja nyt pitääkin tiedustella, että kasvaako misteleitä ihan tuolla luonnossa, vai kasvatetaanko niitä. Tämä on varmaan taas sarjassamme 'ääliömäiset kysymykset', mutta ei mahda mitään. Mä tahtoisin kanssa mistelinoksan, jota sitten kanniskelisin aina mukanani, ja sen varjolla sitten suutelisin milloin ketäkin.

    Leppoisa joulu on paras! Mukavaa loppuvuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Misteli taitaa olla vieraslaji, jota on ruvennut kasvamaan oudoissa puissa meillä eteläisessä Suomessa.
      On semmoinen sivusto minne voi ilmoittaa kaikenlaisia bongauksia, sieltä löytyy myös mistelibongaus - sieltä voisit käydä katsomassa missä teillä on lähin misteli. Pääset sitten pusuttelemaan vaikka sen puun juurella😘😘
      Se misteli kasvaa loiskasvina joissain tietyissä lehtipuissa ja sen talvella voi helposti havaita.
      Meidän kulmilla misteliä on viidessä toisiaan lähellä olevassa puussa. Yhdessä niin alhaalla että melkein ylettyy saksimaan🤔🙂
      Jos haluat, voin koittaa kaivella sen sivuston esiin. Se on joku semmoinen mihin voi ilmoittaa että näin kevään ensimmäisen leskenlehden ja meidän nurkilla kasvaa misteli 😀
      Olisin ilmoittanut meidän mistelit sinne mutta joku oli ehtinyt ensin.

      -marika-

      Poista
  2. Kyllä sun noin mahtava vinkki pitää vähintäänkin Martoille tai Niksi-Pirkkaan lähettää 😁.

    Mä olen kanssa miettinyt liikuntaa paljon. (Ja myös liikkunut aika paljon nyt kun kaikki paikat on taas joulun jälkeen auki). Lähinnä kalkuloin sitä, kannattaako mun ostaa kalliimpi 10-kortti, joka on 3 kk voimassa vai halvempi kk-kortti. Ja jos ostan kk-kortin, kuinka monta kertaa mun pitää käydä, että tulee oikeasti halvemmaksi kuin 10-kortti 🤔.
    Ei olis muuten yhtään vaikea yhtälö, mutta realismia on kuitenkin se, että joka päivä en salilla tai ryhmäliikunnoissa käy kuitenkaan ja 3 kertaa viikossakin vaatii jo kaiken muun elämän soljumista siihen malliin, että onnistuu. Ja vesijumppaliput on joka tapauksessa erikseen, joten vesijumppapäivä(kin) pitää vähentää muista. Vaikiaa on välillä, mutta semppi on päällä 🏋️‍♂️.

    Kiva kuulla että oli leppoisaa, vaikkakin eri tavalla kuin ennakoitu.

    T. Annukka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä laskelmoin ennen joulua ihan samaa: kannattaako ottaa kiipeilyyn vuosikortti vai kymppikortti. Mun määrillä vielä kymppi, kun uinti on päälaji 🤔😀
      En olisi vuosi sitten uskonut, miten keskeiseen osaan liikunta tulee kasvamaan. Uimisesta olen aina tykännyt, nyt siitä on tullut ihan elinehto. Kroppa on ruvennut huomauttelemaan jos en liiku, ja kahden viikon tauko kiipeilystä…huh.
      Kunhan vielä pääsen punttisalin kynnyksen yli - se on seuraava tavoite.
      Ehkä tuo parin vuoden koro-epävarmuus ja sulut ovat herättäneet minussa vihdoinkin sen tyypin joka ihan oikeasti nauttii liikkumisesta ja tarvitsee sitä.
      -marika-

      Poista
    2. Olen kuule ihan aidosti todella, todella onnellinen tosta sun liikuntainnostuneisuudesta, joka tuntuu edenneen sille mallille, että on ennemminkin vaikea olla liikkumatta kuin liikkua. Sitä ei kaikki usko, mutta kun sen itse kokee, ei halua enää vaihtaa takaisin vanhaan 🙏. (Mulle on tässä viimeaikoina tullut eteen sellasia perusteluita lihaskunnon ylläpitämisen tärkeydelle, joita en ole ennen tullut ajatelleeksi, mutta nyt on viimeistään aika. Saatan kirjoitella niistä joskus, mutta nyt päästän sut takaisin sometauolle 😘)

      T. Annukka

      Poista
  3. Annukka puhuuu mun sanoilla taas. Mäkin olen onnellinen sun liikuntainnostuksesta, joka on todella motivoivaa tähänkin suuntaan. Melkein tekee mieli liikkua itsekin.
    Muistikirjoja mietin minäkin tänään. Pitäisi aloittaa uusi ihana talousvuosi nyt vähintään ja ehkä jotain tärkeitä ajatuksia vartenkin tarttis yhden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä kaivelin muistikirjakätköjäni, löysin kaksi avaamatonta ja aloittamatonta ja yhden mihin oli kirjoitettu parin sivun verran. Nypin aloitetusta muistikirjasta ne sivut irti ja laitoin talteen toisen kirjan väliin. Koska selvääkin selvempää on, ettei aloitettuun muistikirjaan voi mitenkään jatkaa, eihän?
      Ja koska tämä on vuosi, jolloin täytän viisikymmentä (?!) niin eikös tällaisena vuonna kuulu kirjoittaa kuolemattomia ajatuksia muistiin ihan lakkaamatta?

      Poista