Opiskelu- ja muita kuulumisia

 Kuukausi opiskelua täynnä. 

Olen ehtinyt tehdä yhden oman alan työkeikan, ja vaikka vähän olin pallo hukassa, keikan jälkeen olo tuntui kuitenkin ihan siedettävältä. 
Ehkä olen oikealla alalla.

työkeikan jälkeen

Opiskelusta kyllä tykkään. 
Sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä. 
Välillä kyllä ihmettelen, riittääkö tästä ihan oikeasti kahdeksi vuodeksi oppimista?

lapsen kehitys
yritän tehdä kivoja muistiinpanoja, en tylsiä

Hiukan hermostutti, kun piti ryhmätyönä vetää kielen kehitystä edistävä tuokio ja puolet ryhmästäni oli sairaana ja jäljelle jäänyt kaveri jäätyi aivan.
Minä ja Mikki hoidimme tuokion jonkinlaiseen maaliin. 

Mikki valmistautuu ohjaustuokioon

Lastenkirjallisuuden kurssia vähän jännitin, kun nyt kuitenkin olen sitä jonkin verran jossain hamassa menneisyydessäni opiskellut. 

Että pitkästynkö ihan.
En pitkästy.
Siitä taisi tulla heti heittämällä ykkössuosikkini kurssitarjottimella.
Tiedän opettajan jostain, mutta en saa päähäni mistä.

lemppariasiat

Luvassa on kirjavinkkausta ja saduttamista ja selkokieltä ja vaikka mitä.
Tykkään.

Ensimmäiset kurssisuorituksetkin ovat jo rekisterissä. 

Tietokoneen hallitsen suvereenisti ja luovan ilmaisun myös. 
Jotenkin kummallista että sitä oli vain tämän muutaman viikon verran.
Vastahan alkuun päästiin.

luovan ilmaisun kurssi
hyvänmielen sydän

Opistolla on kaikenmoisia yhteisöllisyysprojekteja. 
Edellisellä opiskeluviikolla taittelimme rauhankyyhkyjä yhteisötaideteosta varten.
Minulla ei ihan tullut kyyhky, mutta jossain siellä killuu myös oma aikaansaannokseni: pulskea rauhan hese-pulu.

Käsityöt haraavat vastaan.
Tykkään kyllä kaikenlaisesta näpertelystä ja välillä kotona näpertelenkin.
Nyt kun meillä on käsitöitä, päätin että teen kerrankin oikein huolellisesti ja täsmälleen ohjeiden mukaan enkä sillä tavalla kuin yleensä, omasta päästä soveltaen ja vähän sinnepäin.

Lopputulema: en osaa. 
En kertakaikkiaan osaa.

Vaikka kuinka yritän, en saa siistiä jälkeä aikaan.

venkura mikä venkura

Virkkaamastani korista tuli ohjeiden noudattamisesta huolimatta muotopuoli.
Ja kangasta en pysty leikkaamaan suoraan.

Yritän tehdä kangaskassia.
Siinä ei ole yhtään suoraa reunaa, vaikka olen
a) piirtänyt liidulla kaavan mukaan kotona minulla ei ole kangasliituja, enkä tee mitään mikä tarvitsee kaavat
b) leikannut piirtämääni viivaa pitkin rauhallisesti, hyvillä saksilla
c) ommellut ompelukoneella ohjausviiva apunani rauhallisesti enkä sillä tavalla hurjasti kuin yleensä
d) purkanut muutaman kerran ja tehnyt uusiksi.

Se on venkura.
Ja kaikenlisäksi ruma venkura.

Että ehkä en tee sarjatyönä hienoja vakosamettikasseja kaikille joululahjaksi. 
Pahoittelut.

Tuleva viikko alkaa lääkejuttutentillä.
Pitää semmoinenkin suorittaa.
pitää olla antoreittikohtainen lääkelupa ja sitten hygieniapassi ja ea-kortti.
olen oppinut että on bukkaalinen antotapa. se on että posken limakalvolle. siitä on varmaan elämässä kovasti hyötyä.
siis että tietää bukkaalisen. en osaa silti antaa. enkä halua työntää sormiani kenenkään suuhun nokare lääkettä sormen päässä. edes omaani.
maistuu varmaan pahalta se lääke.
Lääkelaskut ovat vapaaehtoisia. Mietin että uskallanko yrittää.

*

Liikuntarintamalta

Alan saada kiinni omasta uudesta elämästäni myös liikunnassa.

Tammikuun lopulla ostin opiskelijan vuosikortin uimaloihin. Nyt kelpaa polskutella.
Jos meillä on yhdeksän aamu, ehdin käydä nopeat uinnit ennen päivän alkua. ja myöhästyn ekalta tunnilta minuutin tai kaksi.
Ja muuten yritän jaksaa lähteä hallille edes jonkin kerran ilta-aikaan.

Kiipeilykaveri sisko on selättänyt alkuvuoden hankaluudet ja olemme päässeet jonkinmoiseen kiipeilyrytmiin, pitkästä aikaa. tosin minulle on tullut korkeanpaikankammo ja varpaat lipsuvat ja käsiin tulee pumppu, enkä osaa enkä uskalla yhtään mitään enää. en muista milloin viimeksi olisin topannut reittiäkään. 
Kiipeilyn vuosikorttia on jäljellä pari viikkoa, helmikuun loppupuolelle enää.

Toivon että jääkausi menisi kohta ohi, ja pääsisi kunnolla kävelemään.
Kun aiemmin jatkuvasti kävelin töihin ja kotiin, puoli tuntia suuntaansa, tulivat päivän ulkoilut hoidettua ihan ohimennen.
Sitä kaipaan.
pitää vissiin hommata joku mielikuvituskoira, että tulee lähdettyä lenkille.
ennen minulla oli. bernhardilainen.
nyt en kyllä taida semmoista haluta, pitää ottaa joku vähän pienempi rotu. 

Haaveilen että kesällä olisi lomaa. 
Oikein paljon.
Että voisin vain kävellä ja uida ja semmoista.
En kyllä tiedä, että millä rahalla.
olen hakenut vähän kesätöitä myös.
mutta oikeastaan haluaisin vain lomailla.
ja että aurinko paistaisi
ja minä olisin maauimalassa ja eväät myös.

*

Vielä pitäsi saada kunnolla omat kirjoitusjutut käyntiin.
Lupauduin pitkästä-pitkästä aikaa taas vetämään kirjoittajapiiriä.
Annoin niille kaikenmoisia kotitehtäviä ja sitten en itse tee niitä.
Teeskentelen että kun kirjoittaa viiden sanan lauseen, niin se on päivän kirjoitusurakka.

*

Lehtori oli puhunut kaverin kanssa että mennään nopeaksi viikonlopuksi katsomaan futista Lissaboniin.
Olisi kiva. voisin jopa sietää sen futiksen