yhtä juhlaa

alkaa himppasen verran ottaa päähän tämän blogialustan kommentointivaikeudet. Olen aamun blogikierroksella seikkaillut vaikka missä, ja joka puolelta lentävät kommenttini ulos. Riippumatta siitä, kommentoinko anonyyminä vai nimimerkilläni ja kuinka kauniisti kommentoin.
Aaaargh.

*
Yhdistimme eilen kaksi merkittävää juhlapäivää ja vietimme kansallista korvapuustipäivää ja kansainvälistä opettajien päivää. ("korvapuusteja opettajalta?"; "pullamössöopen päivä?"; "pullapoikaopettajien päivä?").
Enimmäkseen juhlimme syömällä korvapuusteja (ne jotka kykenivät, en minä) ja muistuttamalla jälkikasvulle, että opettaja on kuningas.
Pikkusisko oli ottanut - tapansa mukaan - kansainvälisen opettajien päivän hyvin tosissaan ja koulumatkalla kuulemma kerännyt opettajalle kimpun syksyn lehtiä ja toivottanut aamulla paljon onnea.

Aikuisten kesken puolestaan illan hämärässä juhlistimme hraHakkaraisen hankkimia uusia viskilaseja.
Hmh, ei ole viski tällä hetkellä minun juttuni.

Siinä lämpimästi hämärässä istuessamme totesimme, että ei ole ihmissuhde mutkaton, ja että jotain on kovasti tullut väliimme. Että emme nyt ole niin läheisiä kuin joskus. Ja että se kyllä karvastelee.
Leevi-kisulainenhan se välissämme kuorsasi ja kehräsi ylen onnellisena ja kissamaisena, juuri siinä kohdassa johon parhaiten osuu pikkulampun pehmeä valo.

*

keskiviikko

olen taas itsesensuurin uhri. Kaikki yritykseni vastata blogiini tulleisiin kommentteihin ovat tuhoontuomittuja: joko minulla on joku syntaxerror jollain käsittämättömällä rivillä tai sitten kommenttini vain lentää lepattaa taivaan tuuliin.

Ei kommentoida sitten.

Mutta kiitos niille, jotka ovat.
(ja hyi teille tirkistelijöille, jotka yritätte selvittää, että oliko hepene vai ei.) (ei ollut. ei haitannut, pärjäsin oikein hyvin ilmankin. oli ihanaa!)

**
Alkuviikko on sujunut viikonlopun jälkeisessä hyvässä hyreksinnässä, tavallista vauhtiaan.

Pohdin laiskasti anonyymiutta ja avoimuutta: olenko tarpeeksi anonyymi, olenko liian avoin?

Pohdin yhtä laiskasti lapsia ja vanhemmuutta: olenko tarpeeksi avoin, olenko liian tiukka? Tai päinvastoin.

Mutta enimmäkseen vain hymyilen leveästi.
Minkäs sille sitten mahtaa.

Kuulkaa, tässä mielentilassa ei mitään syvällisiä kirjoiteta.

*

Molemmille korville

Mikä ihana päivä tänään onkaan - kansallinen korvapuustipäivä!
http://www.ruokala.net/ajankohtaista/suosikkipullan-nimikkopaivaa-vietetaan-tanaan/1288418345067

Pelkästä ajatuksesta alkaa nenässä tuoksua kaneli ja uunissa kypsyvä pulla.
Ja kylmä maito!

Niin sattuu sieluun, kun pullansyönti ei sovi.

Ja vielä enemmän kun en ehdi tänään leipoa.

**
Pikkusiskon toivomuksesta saatoin hänet tänä aamuna kouluun. Juttelimme matkalla kaikenlaista, vaikkapa kesälomamatkastamme Kreetalle.
m: "se oli ihana loma!"
P: "niin, oli niin lämmintä. Mutta Kreikassa on taloudellisesti vaikeaa."
m. *tyrsk* "mmmmhm"
P: "varsinkin näin syksyisin kun tulee kylmä."

En milloinkaan lakkaa ihmettelemästä lapsiani.

**