ajattelin että taklaan marraskuun synkeyttä päivän kuvalla.
Päätin aloittaa päivän kuvien sarjan maanantaina 4.11.
 |
| maanantai - kaakaohetki illalla |
Löysin jostain semmoisen arkisen mindfulness-tuokioiden sarjan. Yhdessä tehtävässä käsketiin juoda teetä läsnäolevasti.
Maanantaina join kaakaota.
Toivoin ettei kissa istuisi sylissä häiritsemässä kun kaakaosta tule ihan karvaista.
Ja pelkäsin että läikytän kun kissa puski koko ajan.
Kissa oli läsnä ja minulla oli kaakaota.
Tietoisen läsnäolon hetki - sinnepäin.
 |
| tiistai - kiulukoiden kippurat |
Tiistai-aamuna jaksoin yrittää uimahallille.
Aikaa jäi kumminkin liian vähän, en ehtinyt punttisalille.
Mutta sain uitua parikymmentä minuuttia.
Ja istuin saunassa.
Teki hyvää.
Katselin kiulukoiden kippuroita hallille mennessä.
 |
| tiistai: työperäinen rasitusvamma |
Ja tiistaina töissä treenasin kanteleensoittoa.
Haavoituin.
Veri vaan roiskui, mutta soitin kumminkin.
Oli epävireistä.
Rohkaistuin soittamaan ihan oikeasti myös muskarituokiossa.
Oli kurjan kuuloista, mutta hauskaa.
Työpari sanoi että oli jännittänyt ihan hirveästi puolestani.
Minä en ehtinyt edes jännittää.
Yksi lapsista tuli tuijottamaan laastaroitua sormeani.
 |
| keskiviikon älypelihetki |
Keskiviikkona töissä lapset olivat kivasti.
Olen ruvennut lukemaan lapsille aina välipalan aikoihin. Ovat jo melkein ruvenneet odottamaan sitä. Ja jaksavat hetken kuunnella.
Aika pieni on kyllä koulu-lapsukaisten keskittymisjänne.
Lukeilla kunnon klassikko Fedja-setä, kissa ja koira. pitää lukiessa muistaa muuttaa miliisit poliiseiksi ja ruplat euroiksi. ja kolhoosit maatiloiksi. pitää olla kamalan tarkkaavainen koko ajan.
Pelkästään nimi herätti hämmennystä. Että onko se setä niinkuin kumminkin poika? Siis lapsi?
Minä mietin lukiessa jo seuraavaa kirjaa. Mikä olisi hauska ja ei aivan tuttu kaikille.
Pitää olla semmoinen missä tapahtuu ja mikä naurattaa. Epäilen että joudun perehtymään Kapteeni Kalsareihin.
 |
| torstai: maailmankaikkeus antaa minulle ohjeita |
Torstaina en ehtinyt aamulla uimaan. Heräsin kyllä ihan kohtalaisen hyvään aikaan, mutta en ollut katsonut ajoissa bussiaikatauluja kotoa isolle hallille. Kun sitten katsoin, olin suunnilleen vartin myöhässä.
Kuka käski kohnata jääkaapissa ja tehdä kauppalistaa?
Vetelehdin sitten aamulla kotona.
Yritän olla harmistumatta siitä, että en vaan saa käydyksi uimassa tai puntilla.
En vain onnistu.
Ei huvita herätä aamuisin hirvittävän aikaisin. Ja iltaisin työpäivän jälkeen olisi aikaa olla kotona ehkä vartti ja sitten pitäisi olla jo menossa jos meinaa ehtiä altaaseen.
Ehkä tarvitsen leponi ja aikani ja kotona vetelehtimiseni.
Illalla iski kielikriisi, kun pitäisi hartaushetkessä käsitellä isämeitää toisella kotimaisella.
Meinaa koko ajan lipsahtaa latinan tai venäjän puolelle.
Lehtori ihmetteli että miksi varastoin semmoisia päässäni.
Täytyy myöntää, että ihmettelen itsekin.
Mutta ei lähde päästä pois vaikka kuinka yritän dimitte nobis debita nostra...
 |
| perjantai - maailma oli sumuinen |
Töissä minulla on ollut välipalaviikko, tarkoittaa että vastaan koko koplan välipalahärdellistä: suunnittelu, hankinnat, valmistaminen, siistiminen.
Perjantai on aina pahin päivä, kun puolestani on luvattu että perjantai on herkkupäivä. Ja omassa aikataulussani perjantai taas on se päivä kun siirryn kovalla tohinalla työpisteestä ja kielestä toiseen, eikä aikaa millekään spektaakkelimaiselle herkkuvälipalalle ole. minusta nakkimuki ei ole sovelias välipala.
Tein persikkarahkaa.
Tuli ihan entiset kotiajat mieleen. Puolet oli että yökensyö ja puolet että ihan jees. Paitsi mieluusti ilman sitä persikkaa kiitos.
Otin mallia paikallisen kouluruokajärjestelmän välipaloista, niin tuli legitiimiä tavaraa koko viikon.
Palkitsevaa oli se, että osa lapsista oli ihan nääfst, kun luin vain yhden luvun Fedja-setää. puolet tosin tuuletti, että jee onneksi ei lueta enempää.
Ja toisen kotimaisen kielen työpisteessä pysyin aika hyvin siinä toisessa kotimaisessa vain, en lipsahtanut edes isämeitässä mihinkään muihin kieliin.
 |
| perjantai-ilta lehtorin (lasissa) seurassa itsekseni - koska Lehtori oli jossain muualla |
Perjantaina huomasin myös että en oikein pysty lukemaan mukavasti monitehoillani. Menin perjantaina itseni kanssa istumaan iltaa, syömään, nautiskelemaan ja lukemaan. Monitehoilla lukeminen väsyttää, seuraavaksi pitää muistaa ottaa lukulasit mukaan.
Muuten oli oikein mukavaa.
 |
| lauantaiaamu - laahauduin hallille |
Lauantaiaamun kiipeilytreeni oli vähän ponneton: meitä oli hallilla kaksi vaivaista. Mutta tulipa tehtyä, ja siitä tulee aina hyvä mieli.
*
Jätin taas instan tauolle. Kurkistan vain viikonloppuisin.
Jos silloinkaan.
Ja telkkarin katsomisen jätin syyslomalla.
Yritän pitää uutisten lukemisen minimissä.
Ajattelin että josko saisin luovat puuhat käynnistettyä.
Katinkontit. En kudo, en piirrä, en maalaa, en tee hamahelmitöitä niitä en kyllä aio tehdä ikinä! on liian pientä näpertelyä, kädet tärisevät liikaa siihen puuhaan.
En oikein tiedä mitä iltaisin teen, mihin aikani oikein kuluu.
Kai vetelehdin vain.
Pelaan välillä älypeliä.
Ja olen väsynyt.
*
Mietin myös milloin voi aloittaa joulunodotuksen?
Alkaa lukea joulukirjoja?
Laittaa jouluvaloja?
