Saattaen vaihdettu

...on pienin lapsukaiseni koulumaailmaan.
Meidän lähikoulussa on sellainen kiva tapa, että eskarilaiset käyvät kertaalleen tapaamassa omaa tulevaa opea yhdessä vanhempien kanssa. Sellainen esivanhempainvartti. Eskariope on mukana kehumassa lasta ja ekaluokan ope juttelee mukavia.

Pikkusiskon ope oli varannut ison värikkään pahvin, jolle siinä jutellessa lapsi sai piirustella oman kuvansa ja kirjoittaa nimensä: ensimmäinen luokkakuva.
Valtavan suuren paperin alareunassa oli kärpäsen kokoinen tikku-ukko, jonka päällä luki pienen pojan nimi pikkuriikkisillä kirjaimilla. Kovasti hiljaiseksi muuttunut Pikkusisko piirsi hänkin kärpäsen kokoisen tikku-ukon ja kirjoitti nimensä pikkuriikkisillä kirjaimilla.
Taisi vähän jännittää.

Ensi viikolla on virallinen kouluun tutustuminen - se jossa on rehtori ja kouluterkkari ja keittäjä ja erityisope - ja myöhemmin keväällä oma ope ottaa vielä koko tulevan ekaluokan yhdessä tekemään koulutehtäviä.

Ekaluokkalaisille tulee koulukummit nykyisistä viidesluokkalaisista; Pikkusisko alkoi hymyillä hiljaista tietäväistä hymyä, kun ope kysyi että tuleeko Isoveljestä sinun koulukummisi.

Matkalla päiväkotiin välissämme hypähteli helpottunut pieni tyttö: onneksi opettaja oli se oikea. Eikä se toinen, Isosiskon kaikkitietävän valistuksen mukaan se "ihan kamala", joka muille on kiva mutta omalle luokalle aina "tosi ilkeä". (jos olisin halunnut, olisin voinut kertoa tämän Pikkusiskolle jo pari viikkoa sitten. Minulta kysyttiin kantaa Pikkusiskon luokka- ja opevalintaan. Halusin kuitenkin että hän on samalla lähtöviivalla muiden koulualokkaiden kanssa, yhtä tietämätön.)

Kaipa se tästä sitten.