kaffepaussi

ulkomaansukulaiset ovat tänään viimeistä päivää maisemissa, pari viikkoa on hujahtanut liian nopeasti, ja kaikki kiva on vielä kesken.
Menen nukkumaan liian myöhään ja herään liian aikaisin, koska on niin mukavaista.

Iltaisin istun parvekkeella, katselen auringonlaskuun ja nautin silkasta olemisesta, siitä että saa keskittyä vain hengittämiseen.

Miten tämän lempeän lämmön, silkan olemisen ilon saisi säilöttyä mukaansa koko syksyksi, talvikaudeksi?