Syyskuun luetut

Lukumielessä välikuukausi.
Marko Annalan Paasto ja Juha Itkosen Minun Amerikkani ovat tämän  lukukuukauden kohokohdat.
Varsinkin Itkosen soljuva kieli ilahdutti ja sykähdytti.


114. Tuija Lehtinen: Paluu Sumulaaksoon. Tuija Lehtinen on yksi suosikkirjailijoistani, mutta Sumulaakso-sarja ei ole onnistunut koukuttamaan minua. Tiedän ihan varmasti lukeneeni kirjan ensimmäisen osan, mutta minulla ei ollut mitään muistikuvaa kirjan henkilöistä tai tapahtumista. Tämän kakkososan päähenkilö Silja on kylmän etäinen ja nukkemainen hahmo, johon en osannut mitenkään eläytyä. Tarina itsessään oli episodimainen, epämääräinen ja loppuratkaisu jotenkin täysin perustelematon. Harmittaa kun kyseessä on monivuotinen suosikkikirjailija, joka ei lunasta odotuksiani. 

113. Kati Tervo: Rapsuta minua! Ihania pieniä rapsutuksia elämästä, vuodenkierrosta, miehestä, perheestä. Hyvänmielen bussimatkalukemista. E-kirja.

112. Niina Hakalahti: Syön aamupalaksi Eiffeltorneja. 104 kirjoitusharjoitusta. Silmäilin kirjan läpi ja otin talteen osan harjoituksista. Tämä ei oikeastaan ole kirjastosta (saati e-kirjastosta!) lainattava kirja, vaan opus joka pitäisi olla itsellä, omana ja hypisteltävänä. Värittämättömien aikuisten värityskirja. Kirjoitusvalmennuskirja. Viikon mietittävistä pidin paljon. Luultavasti annan tämän itselleni joululahjaksi, tai muuksi lahjaksi. E-kirja. 

111. Joni Jaakkola: Väkevä elämä. Nuku paremmin, liiku enemmän, syö terveellisemmin. Mene punttisalille. Neljä kertaa viikossa. Ihan liian äijäkirja minun makuuni, vaikka kuinka olisin nukkumisesta, syömisestä ja liikkumisesta samaa mieltä. Paitsi että en ole samaa mieltä punttisalista. Mutta muista. En silti pitänyt kirjasta, liian äijä. Onneksi on erilaisia kirjoja ja valmentajia, jokainen löytää sellaisen, jonka kanssa puhuu samaa kieltä. E-kirja.

110. Gretchen Rubin: The Four Tendencies. Spinoff-kirja Onnellisuusprojektille. Tapojen muodostumista pohtiessaan Rubin havaitsi että on olemassa neljä erilaista ihmisryhmää suhteessa tapohin ja rutiineihin. Tässä kirjassa paneudutaan näihin suhtautumistapoihin ja avataan kullekin ihmistyypille sopivia toimintamalleja. Reagoitko paremmin ulkoisiin vai sisäisiin vaatimuksiin vai kapinoitko kaikkea vastaan? 

109. Kaisa Jaakkola: Hyvän olon hormonidieetti. Kirja hyvinvoinnista, terveydestä, hyvinvointia edistävistä elämäntavoista. Muistin taas, että hyvin syöminen kannattaa. Söin vähän paremmin heti. Muistin taas että hyvin nukkuminen olisi ihmiselle hyväksi; mikä uniani vaivaa taas? Punttisalia tarjottiin kyllä vähän liikaa. E-kirja.

108. Mikko Hautakangas , Elina Noppari: Kovaa työtä olla minä. Muotibloggaajat mediamarkkinoilla. Tampereen yliopistolla v. 2012 tehty tutkimustyö muotibloggaamisesta. Luin ohuesti, vähän keskittymättä, mutta tunnistin paljon tutkimuksessa esilletulleita asioita vielä tästäkin päivästä. Toki itsen brändääminen ja aivan erityisesti blogilla eläminen ja blogien kaupallisuus ovat muutamassa vuodessa muuttuneet vielä aiempaakin ammattimaisemmaksi. E-kirja.

107. Jane Green: Suoraa puhetta. Sinkkukirja /chicklit-kirja hamalta -90-luvulta. Luin nostalgiahengessä, olin ihan unohtanut koko tarinan. Jostain syystä tämä opus jää usein mainitsematta, kun puhutaan Greenen tuotanosta.

106. Marko Annala: Paasto. Kaunis kirja uskonkriisistä, parisuhteesta, perheestä. Kirjan päähenkilö elää uskonkriisiä ja kipuilee kadotettua Jumalaa; mutta onko Jumala lopultakaan niin kaukana - vaikka uskonyhteisö tuntuukin vieraalta? Kaunis, soljuva kirja. 

105. Tuija Lehtinen: Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta. Huutokauppakamariin sijoittuva perushömppä. Lehtinen on sujuva kirjailija, mutta tämä tarina ei oikein nouse siivilleen. Minulla luennassa jo toista kertaa, olin unohtanut koko kirjan. Leppoisa ja vaivaton välipala, ei ota, ei anna.

104. Juha Itkonen: Minun Amerikkani. Kirjailija-toimittaja Juha Itkosen soljuvat, lähes runolliset matkakertomukset Trumpin vaalikampanjan ja virkaanastujaisten Amerikassa; muistoja aiemmista matkoista, kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa, tunnelmointia. "Näinkö kansakunnat suistuvat raiteiltaan, sodat käynnistyvät, maailmanhistoria kiertää ikuista luuppiaan? Näinkö Hitler nousi valtaan?" /"Kävelen suomalaisilla jaloillani Amerikan pääkaupungissa, ja askeleeni on kevyt, saan voimaa ympärilläni kävelevistä ihmisistä. En koe, että välillämme olisi ratkaisevaa eroa." Nautin näistä muisteluksista, niiden pehmeästä, soljuvasta, herkästä kielestä! E-kirja.

103. Luke Allnutt: Taivas on meidän. Kirja syvästä surusta. En tiedä, olinko itse väärin virittynyt kirjalle, mutta kannen lupaus "vuoden riipaisevin" meni minulta vähän ohi. Kyllä, tarina on järisyttävä. Kyllä, kirjoittaja kirjoittaa hyvin, sujuvasti, kauniisti. Kyllä, pidin tästä ja saattaisin jopa suositella. Mutta riipaiseva ja itkettävä? 

värikoodisto
chicklit
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
keittokirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)

Syyskuussa sain päätökseen myös vuoden kestäneen Raamattu-urakkani.
Sellaiseen koitokseen minut yllytti ja ylipuhui Lehtori, itse en olisi keksinyt. Imuroimme sovelluskaupasta appsin  ja luukutimme menemään.
(se apsi on vähän semmoinen raamattulaisten oma feissibuukki; jos haluaa, voi perustaa tapahtumia ja piirejä ja kutsua kavereita mukaan. meillä oli /on tämmöinen keskinäisen kehun kerho vain. Jossain vaiheessa vuotta tuttu pappi löytyi samasta sovelluksesta ja samaa urakkaa lukemasta, mutta enimmäkseen jätimme toinen toisemme rauhaan)

Ja voi hyvänen aika, että siinä opuksessa vihmotaan ja uhrataan ihan lakkaamatta ja rakennetaan temppeliä ja luetteloidaan sukulaisia ja niille kuuluvia maa-alueita, ihan sivukaupalla!
(ihan vain jos on sattunut putoamaan pois mielestä, niin  eefamitallinen vaikkapa jauhoje sonnia kohden on käypä ruokauhri. Ja temppelin rakentamiseen tarvitaan kosolti rakennusaineita, esim. akaasiapuuta ja kultaa ja kaikenmoista mitä vihmotaan - mikä tietysti on totta, kyllähän  rakennuksiin tarvitaan monenmoistia rakennusaineita). 
Jotkut lukukuukaudet olivat uskomattoman rasittavia
(olikohan se marraskuu? koko kuukausi jotain Jeremiasta. Ja Jobin kirjat!)

Mutta nyt on luettu.

Kannattiko?
Ehdottomasti.
Monestakin syystä.

Raamatussa on - kuten kävi lukiessa ilmi - ihan älyttömän paljon koulu- ja ripariopetuksessa katvealueelle jäävää uhraamista, rakentamista ja sotimista: luku-urakka laajensi perspektiiviä monella tasolla ja avasi uusia näkökulmia.
Tietyt tarinat, vertaukset ja sananlaskut pyörivät vahvasti kulttuurisella tasolla arjessamme - melkoisia ahaa-elämyksiä nekin.

Yhdessä ja apsin kautta lukiessa oli pakko olla kurinalainen.
Hyytymys olisi tullut, jos olisin yksin yrittänyt sinnitellä, tai perinteisen paperikirjan varassa. Apsi muistutteli tehokkaasti ja keskinäinen kehu tai kateus piti huolta siitä, ettei päivän lukukohtaa voinut ilman erityisen hyvää syytä skipata.

Pystyin lähes päivittäin ottamaan viisitoista-kaksikymmentä minuuttia aikaa tälle hankkeelle: pystyn siis jatkossakin käyttämään saman verran aikaa johonkin istumalihaksia vaativaan urakkaan vaikka kirjoittamiseen päivittäin.
Luin hyvin arkisesti - en sytytellyt kynttilöitä enkä harjoittanut hartautta, vaan hyvin usein popsin menemään iltapalaa, katsoin uutisia, luin wilmaviestejä ja silmäilin menemään eefamittoja  olen jäänyt jumiin niihin. ja vastailin nuorison missäonmunmikälie...-kysymyksiin.
Päällimmäisenä tavoitteenani tässä urakassa oli nimenomaan lukea Raamattu: vähän sellaisella asenteella, että katsotaan nyt, mitä kaikkea sieltä löytyy.

Emme erityisesti keskustelleet lukemastamme. Toisinaan saatoimme jotenkin kommentoida päivän tekstejä minä lähinnä niitä eefamittoja tai voivotella erityisesti jeremiadeja, mutta voittopuolisesti kumpainenkin luki samaa suunnitelmaa omalla tyylillään.
Se oli kuitenkin hyvä yhteinen hanke. Apsi piti huolen siitä, että etenemme suunnilleen samassa tahdissa, eli aina halutessa meillä oli yhteinen keskustelunaihe käsillä.

Monta kertaa vuoden mittaan teki mieleni ottaa rinnalle A.J Jacobsin Raamatullinen vuosi.

Uskaltaisin väittää, että oli hyväätekevä, sivistävä ja silmiä avaava luku-urakka.



**
ja ps - jos kirjavinkkausta kaipaat:
koko vuoden aikana luetut