Hyvänmielen asioita

- Komisario Brunettin seikkailut (Kasvot kuvassa) e-kirjana. Olen lukenut tämän tarinan joskus aiemmin, mutta en muista milloin. Bussissa istuminen on yhtä juhlaa: talvimaisema katoaa ja sielu vaeltaa Venetsian kanavien liepeillä.

- muutenkin hyviä kirjoja meneillään. Tammikuun alussa ajauduin johonkin kurjien kirjojen kurimukseen. Aloitin varmaan puolentusinaa kirjaa ja hylkäsin ne yksi toisensa jälkeen: alkoi näyttää siltä että maailmasta ovat hyvät kirjat kokonaan loppuneet. Onneksi tilanne on alkanut korjautua -  lukeilla ja odottamassa useampia vähintäänkin mukavia kirjoja.

- vanhojen tanssit lähestyvät. Keskimmäiselle löytyi klänninki ja kengät vaivattomasti, vain tanssipari puuttuu.
Vähän nävertää se, että keskimmäisen tanssit ovat samana päivänä kuin Isoveljen sotilasvala. Nuoriso on paheksunut meitä huonosta perhesuunnittelusta. Note to self: kahden vuoden ikäero ei toimi. Toinen vannoo valoja samaan aikaan kuin toinen tanssii. Pitäkää tämä mielessänne kun kalkuloitte ikäeroja. Siirtäkää ikäeroja jos voitte. (myös 3 v on huono, koska peruskoulu ja lukio päättyvät samana keväänä ja siitä tulee nuorisolta noottia myös)

- haastoin itseni tepastelemaan vähintään 10000 askelta päivässä tällä viikolla. Toistaiseksi onnistunut.
Omituista on se, että päivänä, jolloin varta vasten lähdin keräämään askeleita, sain mittariin vain 13000, mutta päivänä jolloin shoppailimme kevytmielisesti tanssikenkiä, tuli ihan huomaamatta 10000. Epäilen vähän puhelimeni askelmittarin luotettavuutta.

- kasvisruokailu. Yksi teineistä rupesi kasvissyöjäksi. (toinen ilmoitti olevansa vastedes lihansyöjä) Ollut mainiota, olen onnistunut tekemään ainakin neljä hyvää kasvisruokaa.
Samaan syssyyn olen yrittänyt kiinnittää huomiota eväideni laatuun.




11 kommenttia:

  1. Meillä on 3v ikäero, saatiin noottia jo silloin kun toinen päätti ylä- ja toinen ala-asteen. Sen lisäksi äidin pitää jakaa todistuksia työlapsille...
    Vanhojentanssejä odotan mielenkiinnolla, meillä tällä kertaa poikalapsi kyseessä, vaatehankinnat oli minimaalisia. Kolmen vuoden päästä onkin odotettavissa harmaita hiuksia...
    Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poika meni tummassa puvussa, ei halunnut edes frakkia.
      Nuorelle naisellekin löytyi budjettiraamiin mahtuva asu, hiukset päätettiin väkertää itse :)

      Poista
  2. Vanhat täälläkin edessä, frakki on vuokrattu jo syyskuun alussa. Ja tuo 3 vuoden ikäerokin on koettu silloin, kun nykyinen vanha pääsi yläkoulusta ja esikoinen lukiosta. Se oli hiukan stressava päivä.

    Olen yrittänyt lisätä kasvisruokia ainakin arkipäivinä työmaalle, hyvin on mennyt mutta vaatii suunnitelmallisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kuvitella että on ollut stressaavaa! (meillä ainakin tulee olemaan...)

      Esikoinen tanssi tanssinsa tummassa puvussa (isänsä hääpuvussa itse asiassa)
      Tämän puvun hankinta jännitti aika lailla: nuori päätti vasta vuodenvaihteen jälkeen ylipäätään tanssia ja on ollut oikeastaan ihan viimeiseen asti vähän epävarma osallistumisestaan (parin puute!). Minua huolestutti, löydämmeköhän minkäänlaista vaatetta enää. Löysimme jotain niin kaunista kuin olla ja voi, ja vieläpä budjetissa. (kengissä vähän riistäytyi hallinnasta)
      Sanoin että nyt hänen täytyy mennä kuokkimaan kaikkiin mahdollisiin gaaloihin pukunsa kanssa. JA aloittaa joku uusi tanssiharrastus kauniiden tanssikenkiensä kanssa :)

      Poista
    2. Hyvä suunnitelma :) Ja jos menee yliopistoon, niin siellä kai edelleen harrastetaan kaikenlaisia pukujuhlia.

      Itseasiassa tuossa yo-päivässä oli se etu, että sillä aikaa kun me miehen kanssa olimme katsomassa lakkienjakoa, niin ysiltäpäässyt paistoi pullat ja latasi kahvinkeittimen :)

      Poista
  3. Oi, en olekaan lukenut Brunettia vuosiin. Olin nuorempana ihan fani, mutta sitten jossain vaiheessa kyllästyin ja lopetin niiden lukemisen. Nyt voisikin taas pitkästä aikaa uppoutua Venetsian tunnelmiin.

    Olisi joskus kiva kuulla, mitä kasvisruokia kokkailet. Miten olisi - ruokapostaushaaste?

    Kivaa viikonloppua sulle Marika <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti siis kirjoittamani "kasvisruokapostaushaaste" :)

      Poista
    2. Brunetti on lohtulukemista parhaimmillaan: hyvää ruokaa ja juomaa, kauniit maisemat, sympaattiset henkilöhahmot...paljoa muuta ei ihminen tarvitse :) (tarinat itsessään ehkä vähän toistavat itseään)

      Täytyy harkita kasvisruokapostaushaastetta, olen sen verran neitseellinen vielä tässä hommassa :)

      Iloa viikonloppuun!

      Poista
  4. Meillä on just pikkuisen vajaa 2 v ikäero. Nootteja odotellessa.
    Ihanat kirjat kyllä ovat elämän suola ja pippuri. Mulla on menossa Yönaiset. Siinä on vain se puoli, että minusta tätä menoa tulee öisin kirjan parissa kukkuva nainen, joka päivisin ajattelee, että sen yönaisen olisi pitänyt mennä ajoissa nukkumaan...

    Ihanaa viikkistä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iloa viikonloppuun <3

      Yönaisia lukiessani valvoin kateellisena: ihan epää että joku osaa kirjoittaa noin hyvin!

      Kahden vuoden ikäero toimii ihan näpsäkästi tänne asti. Pidä huolta että ensimmäinen ei mene inttiin toisessa saapumiserässä keskiasteelta valmistumisensa jälkeen, sitten jatkuu hyvä sykli ;)

      Poista
  5. Yönaiset oli huippu. Ja nyt kyllä vaadin kasvisruokareseptejä, jotka sopii muksuille :)!!

    VastaaPoista