Minulla on tämmöisiä missioita tälle keväälle
1. opettele leipomaan shakkiruutuja. Älyttömän vaikeaa.
Onneksi sivutuotteena syntyy hyviä suklaapikkuleipiä ja aivan ihania vaaleita. Niistä tuli justiinsa semmoisia kuin mummu teki ja tuli lapsuus mieleen, niistä vaaleista. Shakkiruuduista ei.
2. kävele se kymppitonni askeleita. Älyttömän vaikeaa.
Kaikkina semmoisina päivinä jolloin olen oikein yrittänyt ja mennyt kävelylle, olen jäänyt alle.
Keskiarvo tammikuulle n. 8000 askelta päivässä. Käytän puhelimen askellinta, joten rekisteröityvät vain sellaiset kävelyt jolloin on puhelin taskussa.
3. opettele punttisalille. Älyttömän vaikeaa.
Punttisali on kertakaikkisesti mukavuusalueeni ulkopuolella. Olen käynyt kaksi kertaa uimareissulla. Ahd.
4. syö kasviksellisesti. Älyttömän vaikeaa.
Luin nimittäin Julkisen Palvelun Yleisradion sivuilta, että syömme kasviksia aivan liian vähän.
No kuulkaapa kaikki asiantuntijat; kun se on tehty niin mahdottoman hankalaksi.
Älä syö hedelmiä.
Ei ole hyväksi ihmiselle se.
Älä käytä mehuja, se vasta ei ole lainkaan hyväksi ihmiselle.
Älä syö tuontikasviksia.
Ei ole hyväksi ilmastolle se.
Älä syö kasvihuonetuotteita.
Ei ole hyväksi ilmastolle sekään.
Äläkä ainakakaan konsultoi hammasalan ihmisiä, koska silloin pitää lopettaa kaikki syöminen ja juominen samoin tein.
Ihan semmoista tässä kaverin puolesta kyselen, että miten monella tavalla voi kaalista ja porkkanasta ja sipulista saada aikaan aamu- päivä- ja iltasapuskaa ennen kuin on itse ilmastoriski ja muuten epämiellyttävää seuraa ja kyllästyy kokonaan?
Ja semmoistakin kyselen, että mikä ihme siinä minun sitrustursossani on, jos se noin automaattisesti muuttaa ravintehikkaan sitruksen paholaisen äpärälapseksi?
Että itse peelsepuuppiko se siinä pusertimessa majailee kun appelsiini ja sitruuna ovat kelvollisia hedelmiä aina siihen asti kunnes niistä tekee mehua.
(paitsi että hedelmiä ei pidä ihmisen syömän; eikä happamia ainakaan jos hammastyyppejä uskoo)
*
Ja sitten pohdin myös semmoista että onko olemassa ketään semmoista, joka elää niin kuin kuuluu?
Nukkuu kahdeksan tuntia?
Syö ilmasto-kasvis-hammas-tiedostavaisystävällisesti?
Elää sokeritta, suolatta, alkoholitta, kofeiinitta?
Liikkuu liikuntapiirakkaasti?
Sulkee älylaitteet iltakahdeksalta?
Vaihtaa lakanat kerran viikossa ja tuulettaa matot samoin ja putsaa jääkaapin kuukausittain ja pesukoneen jokaisen käyttökerran jälkeen? Ja imuroi myös päivittäin?
Puhuu hillitysti, hallitusti ja ystävällisesti?
Ja on alati positiivinen?
Että voisitko ystävällisesti tulla näyttämään miten se juttu hoidetaan?
ps. jääkö yhtään aikaa lukemiselle?
 |
| shakkiruutuleipomistuska |
Koskaan en ole tajunnut miksi pitäisu opetella punttikselle jos ei tykkää. Kaikkea muuta teen mutta salille en mene. Eikä tartte.
VastaaPoistaKomppaan sua, fysioterapeutin hämmästyneen katseen saattelemana. Ei tartte käydä salilla, jos ei tykkää, jos on mukavuusalueen ulkopuolella.
PoistaKaksi vuotta sitten - tämän pahuksen saman selkävaivan vaivaamana kävin fysiterapeutilla kidutetettavana. Ah miten ihana mies. Kerran kysyin, voisiko hän tehdä mulle sellaisen mulle sopivan ohjelman salille, kun kai siellä ois käytävä, vaikken yhtään tykkää. Katsoi pitkään. Kuin pahemminkin seonnutta. Ja sanoi, ettei tee. Kun ei siellä salilla tartte käydä. Jos ei kerran tykkää. Tee jotain muuta. Venyttele ja vanuttele sen minkä pystyt ja kävele vaikka ostaria ympäriä (ihmisten ilmoilla, mieluummin kävelisin metsässä...), mutta jos ei n. 10 kokeilukerrankaan jälkeen ole salista tullut ystävää, niin ei ole tarvis väkisin yrittää.
Kyllä helpotti. Joku ammatti-ihminen sanoi, ettei tartte. Että istu vaikka parvekkeen kaiteella ja heiluttele siinä jalkoja sen sijaan, jos siitä tulee hyvä mieli.
Ja psst.. Metsässä on paaaljon puita joiden oksissa voi roikkua. Ja sen jälkeen puuta voi vaikka halata kiitokseksi :)
koska siellä on puolapuut roikkumiseen?
VastaaPoistaKotona on vaan kiipeilijän otelauta, enkä pysty roikkumaan siinä :)
ja koska siellä edes teeskentelen tekeväni muutaman istumatyöläisen elämää helpottavan venytyksen. Kotona en taatusti tee.
Olen nyt rapiat 20 vuotta aloittanut joka aamun sillä jo aiemmin mainostamallani puolikkaalla, vesilasilliseen puristamallani sitruunalla, ja vielä on hampaat ihan tallella ja kunnossakin :). Vitivalkoiset ne ei ole koskaan olleetkaan, joten en huomaa eroa ennen ja jälkeen sitruunan, eikä vielä kertaakaan ole hammaslääkäri huomautellut, että on kiilteet kadonneet. Siispä jatkan valitsemallani tiellä.
VastaaPoistaPunttisalista tulee ystävä vasta sitten (jos on ylipäätään tullakseen), kun siellä käynnistä kokee oikeasti olevan hyötyä ja tulee näkyviä/tuntuvia tuloksia. Monet vuodet olen minäkin siellä tahkonnut ja silti tuntuu, että on ollut yhtä tyhjän kanssa, mutta nyt kun olen sisuuntunut ja lisännyt sekä painoja että käyntikertoja, huomaan ihan selvän muutoksen. Ja ma-ke-pe-rytmistä on tullut ikäänkuin tapa, jota ei tarvi enää miettiä. Mutta väkisin ei mistään tule mitään, se on selvä ja turha itseään rääkätä sellaisella, mikä ei tunnu omalta. Mulle kidutusta olis esim. shakkiruutujen leipominen, joka toisilta taas onnistuu :).
Etäkannustan sua täältä.
Mä aloitin monta vuotta verigreippimehulla. Sitten luin lääkkeistäni kaiken pienellä painetun tekstin. Siirryin sitruunamehuun :)
PoistaJoo, itse vaihdoin kanssa aikanaan greipin sitruunaan suht samoista syistä, kun luin, että estää joidenkin (en muista minkä, mutta varmaan jonkun vitamiinien tai jotain, koska lääkitystä mulla ei ole) muiden aineiden imeytymistä.
PoistaJa se on niin totta, että istuminen on ihan hanurista. Sitä teen itsekin päivät, joten salihommelit tulee kyllä tarpeeseen.
Ennen saleilua ostin toiveikkaasti kotiin pari kahvakuulaa, mutta totesin, että meillä ei missään pysty kuulailemaan ilman, että osuu joko kattoon, lamppuihin, huonekaluihin tai seiniin, joten ne on nyt sitten ihan vaan koristeena.
Ihana postaus! Elämä on vaikeaa :D :D :D
VastaaPoistaMutta hei, sun ei ole pakko tehdä mitään noista ;)
Vinkkini olkoon, että kuntosaleilun voi aloittaa helposti vaikka soutulaitteella, joka on tosi hyvä istumatyöläiselle. Sitten voi tehdä lihaskuntoliikkeitä vaikka ihan vaan matolla.
Sikäli olen samaa mieltä kaikkien kommentaattoreiden kanssa siitä, ettei salilla *tarvitse* käydä, ellei siitä tykkää - jos vain saa samat hyödyt jollain muulla tavalla.
VastaaPoistaMinä tarvitsen jotain huoltamaan istumatyön jälkiä kropassani.
Kotona en osaa itseäni huoltaa, yrityksistä huolimatta. Kun hiivin sisään salin ovesta, tulee edes yritettyä kehonhuoltoa.
Tykkään kyllä siitä tunteesta, mikä kroppaan tulee, mutta en pidä punttisaleista noin ylipäätään.
Vielä enemmän inhoan ryhmäliikuntaa, niin että se on todella poissuljettu vaihtoehto.
Ei semmosia oo. Mä haluan vakaasti uskoa niin. Jos siltä näyttää,ne kusettaa.
VastaaPoistaMä oon niiiin samaa mieltä Helmi sun kans. Ja jos olis, niin se olis kyllä ärsyttävä tyyppi. Varmasti olis!
Poistataidatte olla oikeassa :)
PoistaMä joskus ihan tosissani mietin, että ollaankohan me identtisiä kaksosia tai jotain? Voisin copypeistata suurimman osan sun kirjoituksista ihan semmoisenaan omaan blogiin ja läpi menisi "ihan itse kirjoitin".
VastaaPoistaMun missio tälle keväälle on pakottaa itseni tykkäämään salilla käymisestä. Edes kerran viikossa. Tiedän, että ei tarvitse, jos ei tykkää, mutta kun ei oikein tykkää mistään (paitsi uiminen, mutta sekin tökkii talvella, kun se on märkää), niin jotain on tehtävä. En nyt tähän hätään muista linkata yhtäkään lähdettä tähän, mutta saliharjoittelu on tämmöiselle keski-ikäiselle kröhöm naisihmiselle yksi tärkeimmistä jutuista. Tai siis olisi, jos siellä kävisi. Mä olen ostanut viiden kerran PT-paketin ja sanoin sille tyypille, että sun ainoa tehtävä on ruoskia mut tykkäämään tästä. Sitä vähän nauratti, mutta ymmärsi kyllä mun pointin. Olen päättänyt, että vaikka väkisin, edes kerran viikossa.
ehkä sä olet mun astraalikaksonen tai joku muu sielunsisko?
PoistaJollain tavalla täytyisi saada ylläpidettyä liikkuvutta ja lihaskuntoa; en ole keksinyt muuta kuin punttisalin. Uiminen ja kävely eivät ihan taida riittää keksiäkäiselle.
Kotona en tee, se on koeteltu juttu.
Ohjattuun ryhmään en mene.
Mitä jää jäljelle?
Voisin ilmoittautua, mutta mähän en tietenkään oo tätä lukemassa, sillä oon jo tunti sit sulkenu kaikki älylaitteet ;D
VastaaPoistano tiesinhän minä sen, että jostain löytyy se maailman tunnollisin ja kunnollisin tyyppi.
Poista;)
Muistelen, että joku joskus laski kaunako noihin 'hyvän elämän' suorittamisiin menisi per päivä eikä tainnut vuorokausi riittää. Että se siitä :P
VastaaPoistamulla on ihan sama mielikuva :)
PoistaMahtavan kunnianhimoinen lista sulla! Itse en tee listoja, kun saan niistä ressiä... Melkoisen kammottava ihmisraunio varmaan sellainen, joka "elää niinkuin kuuluu"? Minusta epätäydellisyys on niin kaunista! <3 Ps. Kirjoitat huippuhauskasti, kiitos siitä. :)
VastaaPoista:)
Poistaelämässä pitää olla tavoitteita, myös sellaisia jotka eivät koskaan tule toteutumaan.
Veikkaan että sellainen kunnollisesti elävä ihminen olisi aika tylsä tuttavuus.
Ja kiitos kauniista sanoistasi!
Minä olen onnistunut ulkoistamaan shakkiruutujen yms leipomisen Miehelle ja voin keskittyä vaan herkuttelemiseen...
VastaaPoistaoikea asenne, ehdottomasti!
PoistaAikamoinen lista! Tulisikohan itsekin tehtyä enemmän jos kaikki ne asiat joihin haluaisin kiinnittäväni enemmän huomiota laittaisi ihan listaksi...
VastaaPoistaJa tuosta hedelmät vs hedelmämehut. Se liittyy mm. kuituihin ja sokeriin. Täältä aikas kattava selostus: https://www.satokausikalenteri.fi/news/67/pitaako-hedelmien-sisaltamaa-fruktoosia-valtella
Oli tuttu artikkeli kyllä :)
PoistaJos minulla on appelsiini ja sitruuna ja omalla kotoisalla sitruspusertimellani ne mehustan, niin eipä niihin varmaan ihan hirveästi sokeria lurahda sieltä pusertimen uumenista ;)? Ja kuitujakin tulee ainakin jonkin verran mehun mukana, kun tuon pusertimeni siivilä on aika väljä.
Mielestäni on parempi ottaa se appelsiini edes mehuna, kuin jättää ottamatta.