alavireystila

 Toiset viettävät syyslomaa, toiset eivät niinkään.


Arjen työpäivät ovat hiukan keveämpiä, koulutuksiin osallistumista ja epätyypillisempää työpäivää, toisaalta edessä on viikonloppuhommia. 

Soudan ja huopaan liikunnan kanssa.
Pyöräily loppui jo melkein kuukausi sitten, kun töissä oli pitkä kaksiosaisten päivien putki: kyllä kerran viikossa pyöräilee työpäivän päälle vielä toisen reissun, ja vähän kauemmaskin. Mutta kun rupesi olemaan kolme iltaa viikossa ja aina kaupungin vastakkaisella laidalla...
siihen päälle opiskelut: laskin että jos maksan bussissa kertalipun jokaisesta lähiopetuskerrasta (ja se paikka on niin hornantuutissa, että en pyöräile, yli 20km/suunta!), se maksaa jo saman verran kuin kolmen kuukauden kuukausikortti.

Uiminen on ollut telakalla vähän samasta syystä. Kaksiosaisiin päiviin ei kertakaikkiaan tunnu järkevällä tavalla mahtuvan uimahallikeikkaa. Paitsi silloin kun työpäivän toinen osa on jossain uimahallin lähettyvillä.
Koronakin tietysti mietityttää.

Keksin että tälle viikolle haastan itseni.
Yritän kävellä kympin joka päivä. 
Maanantaina kävelin 11 km. Tiistaina 10.
Muuten en kävelisi, mutta tarvitsen kuuntelurauhaa, kun rupesin kuuntelemaan Yle Areenasta Alastalon salissa (olen vähän yllytyshullu, taas) (oon lukenut Alastalon salissa) ja se on kyllä mainio opus!
Areenalla on hyvä lukija, ja kuunneltuna eepos vielä hauskempi kuin itse luettuna.
Onhan siinä välillä vähän tyhjäkäyntiä, mutta kun selättää ensimmäiset kahdeksansataa sivua, tapahtumat suorastaan eskaloituvat.





Olen epämääräisen alavireinen. Tarttis jotain.






Kommentit

  1. Mulla on kanssa vähän sellainen olo, että koko muu maailma on syyslomalla ja minä täällä vaan pakerraan.

    Myös virta on vähän vähissä johtuen aina vaan huonommin ja huonommin nukutuista öistä, mutta kävelemään on pakko heti töitten jälkeen päästä tai tuun hulluksi. Jalan laittaminen toisen eteen sentään vielä käy vähän niinkuin automaattisesti, vaikka muut liikuntahommelit on jääneet vähemmälle sattuneista syistä ja väsystä johtuen.

    Mies on jatkanut uintejaan ja kertoo, että aika yksikseen saa uiskennella, kun korona on pitänyt enimmän kansan poissa. Joten ihan turvalliselta vaikuttaa kuitenkin ja mun "ei sitten tarvi istua saunanlauteilla ihan kylki kyljessä kenenkään kanssa"-varoittelut on olleet turhia.

    Semppiä meille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä meille!

      Ulkoilu on taatusti hyvä asia, ehkä se parantaa unia, rentouttaa ja saa mielen vähän rauhallisemmaksi.

      Poista
  2. Täällä ollaan, samoissa alavireisyyksissä. Ihan plaa.
    Tehdään pakolliset ja ryydytään loppu, kyllä se käy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minkäpä sille mahtaa, kun ryydyttää niin ryydyttää.
      Kaipa tämä tästä... :)

      Poista
  3. Jos uinahtaisi talviunille, niin voisi olla ihan hyvä ♥
    Jaksamista sulle, mulle ja muille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä vuonna talviunet ovat kieltämättä houkutteleva ajatus...
      Lämpöä ja iloa silti syksyyn <3!

      Poista
  4. Ei ole syyslomailtu meilläkään, paitsi koululaiset. Altistuskaranteenissa oleva yläasteelainen on poteroitunut omaan huoneeseensa. Jos jostain saisin vähän voimia, niin ajaisin lauantaina karanteenitapauksen pihahommiin. Ei vaan etene mitkään mun hommat. Töitä saan sen verran hoidettua, että en ole kaikkien hampaissa vielä. Mä voisin mennä kanssa pian talviunille, herätä tankkaamaan jouluna ja sitten keväällä ylös uusin voimin.

    Tsemppiä syksyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä teillekin, toivottavasti olette selvinneet ilman jatko-osaa.
      Talviunissa taitaisi olla jotain itua, kääntäisi kylkeä vain ja torkkuisi. Paitsi jos nukkuminen on jo normaalinakin yönä vaikeaa...

      Poista
  5. Vau, kymppi päivässä on tosi hieno suoritus! Papukaijamerkki!!
    Alastalon salissa on tullut eteen nyt niin monesta suunnasta, että olen alkanut miettiä sitä. Voisin kokeilla äänikirjaa, mutta katsotaan nyt kuinka nämä pimenevät illat vetävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan joka päivälle en kymppiä saanut puserrettua.

      Alastaloa suosittelen; se on omalla omituisella tavallaan jopa hauska opus.

      Poista

Lähetä kommentti