ajansäästövinkki

 luin jostain ajansäästövinkkejä lapsiperheiden aamuihin.
en taida enää olla kohderyhmää, luin silti.

Ensin oli kaikki semmoiset perusjutut että lataa kahvinkeitin ja puurokattila aamua varten valmiiksi.
Mutta sitten tuli että pistä lapset illalla nukkumaan seuraavan päivän vaatteissa.
Ihan kamala idea.

Ensinnäkin päivä on päivä ja yö on yö, ja päivällä on päivävaatteet ja yöllä yövaatteet.
Saan kylmiä väristyksiä, puistatuksia ja kauhun aaltoja pelkästä ajatuksesta että joku menisi päivävaatteissa lakanoiden väliin.
Lievästi sekopäisenä vaihdan kotivaatteet päälle heti kun tulen maailmalta kotiin, enkä mene edes kotivaatteissa lakanoihin. 
sänky pitää pedata päiväksi. kotivaatteissa voi mennä pedatulle sängylle päikkäreille mutta ei sänkyyn sisään. en ole ehkä mistään muusta kotihommasta niin tarkka kuin sängyn petaamisesta. ja kaiken lisäksi olen ulkoistanut sen Lehtorille. 
Silti en koskaan pakottanut nuorisoa petaamaan enkä kieltänyt niitä nojumasta omalla sängyllään kuinka halusivat mutta en kyllä pystynyt sitä touhua katsomaankaan. 
nuoriso hirmuilee vieläkin minulle että menevät farkuissa sänkyyni jos en milloinmitäkin.

Toisekseen päivä on päivä ja yö on yö, ja päivällä on päivävaatteet ja yöllä yövaatteet.
On tärkeää että on siirtymiä.
Eroja tilanteiden ja tilaisuuksien välillä. Iltaan ja yöhön laskeudutaan, asetutaan, muutetaan päivän suunta kohti lepoa.
Ja aamulla noustaan, lähdetään maailmaan. 
lievästi sekopäisenä vaadin myös että kouluun mentiin kouluvaatteissa, ja kouluvaatteita eivät todellakaan olleet lököttävät collegeverskat. Lököttävät verskat ovat liikunta-asu ja koulupäivässä ollaan koulupäivävaatteissa. (*)

Ja vielä kolmanneksikin päivä on päivä ja yö on yö, päivällä on päivävaatteet ja yöllä yövaatteet. 

Aloin sitten kumminkin miettiä että kun (!) minusta tulee kuningatar niin rupeanko ajankäytön optimoimiseksi menemään nukkumaan seuraavan päivän päivävaatteissa?
Siinä voisi ehkä sittenkin olla ideaa. on varmaan silleesti hektistä kuningattarius, luulisin
Pistäisin nätin hempeän kesäklänningin päälleni ja suuren hatun päähäni ja kaappaisin käsiveskan kainaloon kun illalla käpertyisin kuninkaalliselle sijalleni levolle.
Ehkä pistäisin kengätkin jalkaan.
Voisi sitten heti aamusta pompata ryntövalmiina johonkin askottin laukkakisoihin.
Ei menisi aikaa suotta asun valintaan.
Vaikka tietysti läikyttäisin aamukaurapuuroa rinnuksille, niin pitäisi kumminkin vaihtaa. Höh.

Ja jos olisi vaikka noobel-illallinen, voisi levolle laskea iltapuvussa ja kruunussa. 
Kurjaa tietysti olisi jos kruunu yöllä muljatessa puristaisi päätä.
Ja onkohan siinä semmoinen kumilenksu leuan alla että pysyy tukevasti päässä? Ei muuten mutta kun kissa yleensä nukkuu samalla tyynyllä, niin ei sitten tule kruunusta ainakaan sen kanssa riitaa.

Ehkä suosittelen Lehtorillekin kun hänestä prinssipuolisko tulee, että kannattaa mennä nukkumaan fraketissa, saketissa tai ainakin tummassa puvussa.
On kätevää kun illalla tulee kasinolta. Kurlaus vaan, että hampaat on puhtaat ja niiltä suorilta sänkyyn ja seuraavana aamuna kasinolle taas. Samoilla solmukkeilla nähkääs.

Kyllä on kätevää meidän tulevaisuus.

(*) sanomattakin lienee selvä että kotoa muuttanut nuoriso taitaa enimmäkseen mujua lököverskoissa yötä päivää, sekä sängyssä että yliopistolla tai muussa säilyttämössä.
niin se vallankumous syö omat lapsensa.  ja kelvoton kasvattaja olen tietysti muutenkin.