Ruokaa kympillä - gurun ensimmäinen yritys

 Jo ennen kuin vuosi ehti kunnolla vaihtuakaan Pinkki haastoi minut kympillä ruokaa -haasteeseen.

Haasteen toteuttaminen on ollut työlästä: olemme palanneet kurinalaiseen kerran viikossa kauppaan järjestykseen, ja se on osoittautunut oikein hyväksi ratkaisuksi. 
Valitettavasti en kuitenkaan ole sellainen talousguru, että saisin hankittua kympillä koko viikon ruokatarvikkeet - mukaanlukien kissanruuat - meidän pienelle taloudellemme.

kuvituskuva: kiikkerä kori.
Ite tein.

Kuluneella viikolla tuli kuitenkin äkillinen ja ennakoimaton tarve ruokkia isompi lauma.
Yksi nuorista + kumppaninsa ilmoittivat tulevansa kyläilemään ja toivoivat sapuskaa pöytään.
Samalle päivälle osuivat lisäksi hautajaiset ei ketään minulle kovin läheistä ihmistä, ei tarvitse pahoitella ja arvelin että kahvittelun päälle myös me hautajaisiin osallistuneet saatamme kaivata kunnon ruokaa.
Varauduin ajatuksissani siihen, että
1) kekkerit loppuvat yhdeltä, viimeistään kahdelta
2) nuoriso tulee neljän jälkeen
3) ehdin laittaa kaikenlaista ruokaa
4) meitä on pöydässä viisi aikuista ruokailijaa.

Suunnittelin toteuttavani kympillä ruokaa haasteen oikein kelpo huijaustyylillä - tiedättehän sen: ostan kympillä jonkun perunapussin ja kaivan kaiken muun gourmet-annoksiin tarvittavan kaappini kätköistä, koska pakastimessa on äidin noukkimia sieniä ei ole!, puolikas hirvi ei ole! ja kellarissa laatikollinen italialaista viiniä ei ole!

Kävin hakemassa kaupasta pääruoka-ainekset:

niin guru sentään olen, että jäi vielä vähän ylikin!

Masterplään: teen patonkeja /sämpylöitä kuivatavarakaapin kätköistä oheen, kasviskeiton jääkaapin antimista alkuruuaksi ja jauhelihaperunalaatikkoa  ostettu kympillä pääruuaksi ja jotain kuivatavarakaapista jälkkäriksi, ehkä kakkua tai pullaa. 
Ja kas!
Pöytä on koreana kympillä!

Master-toteuma:

Tein aamulla leipätaikinan nousemaan.
Ruokailemaan tulevat nuoret halusivat jälkkäriksi lembasta ja hedelmäsalaattia.

Nuorista se, joka tuli kanssamme hautajaisiin, pyysi että saisi heti aamusta kaiken varalta kunnon ruokaa. Kaivelin kaapeista puoli tuntia ennen hautajaisiin lähtöä! olen guru! ainekset omaan versiooni sipulia, porkkanaa, kaalijutun jämät, kananmunia, nuudelia paistetuista nuudeleista. 

Tämän guruosion jälkeen homma alkoikin sitten rakoilla.

Hautajaisissa olikin ruokatarjoilu.

Söimme oikein kunnolla. Ja haimme vielä lisääkin.

Ruokailemaan tulevat nuoret halusivatkin tulla jo kolmelta.

Hautajaiset - tai siis muistelu - jatkui ja jatkui ja jatkui.
Melkein kolmeen asti.
aloin siinä vaiheessa vääntelehtiä niin levottomasti että anoppi huomasi. ja Lehtori myös.

Tulimme kotiin vatsat pullollaan ja kovalla tohinalla.
Melkein samalla ovenavauksella tulivat päivällistävät nuoret.
Ja se mukanamme ollut nuori alkoi vilkuilla kelloaan, että seuraavassa paikassa odotetaan.

Rupesin kovalla tohinalla puuhaamaan ruokaa kun ne ruokailemaan tulleet olivat kovasti nälkäisiä.

Sain aikaiseksi ne sämpylät ja leivän ja lembasta ja jauhelihaperunalaatikon ja hedelmäsalaatin.

Sitten me kaikki muut katselimme pöydän ympärillä kuvut pullollaan kun päivällistävät nuoret päivällistivät.
Paitsi se mukanamme ollut nuori hengitti sisäänsä puoli pellillistä lembaksia, kun ne ovat niin hyviä. 

Ruokaa jäi yli.

Että en oikein tiedä että tuliko tästä nyt hitti vai huti kympillä ruokaa -teemalla.
Mutta sain aikaiseksi kahdelle päivälle pääruokaa kympillä.
Ja leivät ja lembakset päälle. 

Jotenkin itse kuvittelen ostelevani kympillä maitoa ja jogurttia ja jotain ja jotain ja jotain ja sillä sitten elellään paitsi kissat useampi päivä putkeen.

sain jouluna amarylliksen
se kukkii vasta nyt

Että oliko kympin ruokahaaste hitti vai huti?