Arkipäiväkirja

 Maanantai

Oppisopimusopiskelun eka lähijaksopäivä

Aloitin aamun seitsemältä omalla pienellä uimahallilla - se aukesi vihdoin kesän jäljiltä.
Nopea punttis: olin ihan eksyksissä, enkä muistanut yhtään mitä siellä pitäisi tehdä. Ja olen kadottanut kuulokkeet, en voi edes kuunnella podcasteja.
Olen tosin näköjään niihin niin ehdollistunut, että pollajukeboksi alkoin syöttää tarinaa päähäni ilman kuulokkeitakin.
Tuntui hyvältä uida sen päälle.
Ja saunoa.
Tämän uimahallin saunasta löytyy aina juttuseuraa, niin tälläkin kertaa.
Paransimme maailmaa yksien löylyjen verran.

Uimasta opistolle.
Se tuntui oudolta, töihinhän sitä kuuluisi mennä.
Tapasin uudet kurssikaverit, kävin moikkaamassa vanhoja.
Jouduin istumaan yhden sellaisen kurssin jonka olen jo käynyt, kun en keksinyt missä hyppytuntini viettäisin. Sain hyvälle alulle työsukat jämälangoista.

Päivän viimeinen oppitunti oli paras: meitä on ryhmässä vain neljä, keskustelu meni heti syvälliselle tasolle.
Kotona viiden nurkissa, ruokaa kehiin.
Ihan kulttuurishokkinen olo.

Illalla kävimme anoppilassa. Käly on visiitillä Suomessa ja yksi ulkomaan serkuista on tullut vuodeksi tänne opiskelemaan, kävimme istumassa iltaa.

työsukat työn alla

Tiistai

Aamulla seitsemältä uimahallille. Pieni punttisali ja pieni uinti. 
Ja pieni sauna.
Yksi tyyppi oli vallannut kerralla kaikki tärkeät paikat: ylätaljan ja sen toisen jutun, ja veti niissä jotain kiertotreeniä.
En viitsinyt häiritä, enkä ehtinyt jonottaa.
Venyttelin kropan auki ja tein vatsat ja selät.

Kävin uinnin jälkeen kaikessa rauhassa kotona, söin lisää aamupalaa ja lötköttelin hetken, töissä piti olla vasta yhdentoista pintaan.
Kävin ennen työpäivän alkua läheisellä pyöräkorjaamolla kysymässä, ehtisivätkö he pikahuoltaa pyöräni.
Eivät.
Mutta ystävällinen korjaamomies kiristi vähän jarruvaijeria, että voin pyöräillä vähän turvallisemmin.

Töissä työkaveria harmitti elämä maailmankaikkeus ja kaikki. Otin samoin tein hoitaakseni ne kirjalliset hommat, jotka olivat osana harmitusta.
Muksut tulivat moikkailemaan, ihmettelivät missä olin ollut.

Nopean siirtymän päivä: iltapäiväkerhosta iltamuskariin.
Muskarin työpari on huippumukava tyyppi, tsekkasimme laulut, juttelimme, valmistauduimme rupeamaan.
Ensimmäiset asiakkaat tulivat vasta juuri ennen muskarin alkua, ehdimme jutella ja odotella väkeä melkein kolme varttia. se on semmoinen avoin kerho mihin voi tulla jo aikaisemmin
Jouduin hetkelliseen kielihäiriöön, kun kaksi maailmaa kohtasivat muskarissa.

Yksi lapsista oli osallistumattomalla tuulella, häntä eivät laulut ja leikit huvittaneet.
Tanssikaa te tädit vaan, se näytti ajattelevan.

Kävin ostamassa pyörään uuden lukon. Rahaa meni 15e.
Olin kotona vähän ennen kahdeksaa.

Pitkän päivän jälkeen saunailta kotona.
Rentoutti, teki hyvää.

ilmoittauduin työhyvinvointipäivään
uhka vai mahdollisuus?
(uhka - köysikiipeily on hirvittävän pelottavaa)

Keskiviikko

Aamulla kahdeksaksi suunnittelemaan päiväkerhoa. 
Saimme työparin kanssa aikaiseksi pedagogisen suunnitelman tälle kaudelle.
Pohdimme nopeat sisällöt seuraaville kerhokerroille.

Siirtymä iltapäiväkerhoon.
Suunnittelin seuraavan viikon välipalat on minun välipalaviikkoni ja tein tilauksen.
Välipalalla huomasin että olin unohtanut ison osan omasta välipalastani kotiin.
Olin suunnitellut huippuhyvän välipalan, koska tarkoitus oli mennä kiipeilemään töiden päälle.

Söin bussissa välipalapatukan, tuli huono olo.
Olin hallilla vähän ennen viittä.
Hallilla oli porukkaa - olemme siskon kanssa treenanneet paljon hallin hiljaisina aikoina kun on kantajäsen, saa mennä hallille koska vaan, oli kulttuurishokki olla ihmisten aikaan hallilla.
Ostin lisää vuosijäsenyyttä.
Treenasimme nopeasti pienet perusjutut. Kiipesimme vain vähän, helppoja ja tuttuja.
Menimme sovittamaan housuja.
Löysin farkkuiset kiipeilyhousut työhousuiksi.
Kiipeilyhousut ovat loistavat: ne ovat tukevat ja joustavat ja sitten siinä minun mallissani on todella korkea vyötärö. 

Kotona seitsemän jälkeen.
Loppuillasta ei mitään muistikuvaa.

pedagoginen suunnitelma työn alla

Torstai

En jaksanut ajatellakaan mitään aikaista uimahalliin lähtöä.
Jäin kotiin vetelehtimään.
Lueskelin.
Imuroin.
Siistin vessan.
Varasin kirjoittajapiirille tilan ensimmäistä kertaa varten.
Lähdin töihin kymmeneksi. Menin ensin valokuvaan henkilökorttia varten.
Sitten työhöntulotarkastukseen.
Hoitaja määräsi verikokeille.
Menin sinne. Menivät päiväsuunnitelmat ihan sekaisin.

Kävin ostamassa kukan kun olin menossa hautajaisiin.
Katsoin bussissa siihen mennessä valmistuneet labratulokset. Harmittivat. Joudun lääkärin puhutteluun, tiedän sen.
Menin työpaikalle syömään ja vetelehtimään, kun en oikein olisi ehtinyt kotiin.
Lapset ihmettelivät miksi minulla on kukka.
Sijaiseni ihmetteli miksi olin siellä, kun piti olla poissa.

Lähdin ajoissa hautajaisiin.
Menin bussilla.
Vaihtobussi meni nenän edestä ohi.
Ajattelin että en kyllä kävele kun sitten olen hikinen, hengästynyt ja viime tingassa.
Jäin odottamaan seuraavaa bussia.
Se oli myöhässä.

Tajusin että en ehdi pidempää reittiä kulkevan bussin kyydissä ajoissa perille, jäin pois matkan varrella kun siitä oli lyhyempi matka kirkolle.
Tajusin että en ehdi kävellen, piti ruveta juoksemaan.
Tajusin myös että on huonot kengät.

Otin kengät käteen ja lähdin pinkomaan kirkolle musta hautajaisviittani hulmuten, kukka toisessa kädessä ja kengät toisessa ja se jumalattoman iso työreppu selässä.

Tulin perille viime tingassa, hengästyneenä ja hikisenä juuri niin kuin ei pitänyt.
Pyyhin hikeä koko siunaustilaisuuden ajan.
Ja muistokahveilla myös.

Kovalla tohinalla kotiin ja teams opiskelua ohjaavan opettajan kanssa.
Pitää puskea näyttösuunnitelma maailmalle suunnilleen heti. Päätin että varaan sille urakalle elokuun viimeisen viikonlopun.

Illalla kauppareissu. Meni 97 e.

Illalla työpari kysyi että håller du andakten. teen nyt töitä molemmilla kielillä: ensimmäisellä kotimaisella ja toisella kotimaisella.
Lupasin että joo.

Perjantai

Päiväkerhoon kahdeksaksi.
Kävin ennen töihinlähtöä lähimetsästä keräämässä materiaalia hartautta varten, kun halusin puhua luonnosta.

Lapset tulivat.
Ensin leikimme autoilla ja sitten teimme ruokaa (jag laittar ketchup på såppa, sanoi lapsi)
Sitten piti juosta kovaa kyytiä teatteriin ja päällä piti olla viitta ja sitten piti mennä mökkiin nukkumaan ja herätä aina kun kukko kiekui. ainakin kahdeksan kertaa

Askartelimme ja söimme mellistä ja sitten menimme ulos.
Piti pitää hartaus mutta yksi lapsi kaatui ja kriisiytyi ja loput häipyivät horisonttiin kun aikuisten huomio herpaantui.
Kompastelin läpi hartauden ja totesin että idea oli toimiva, mutta lapset vähän pieniä ja ulko-olosuhde hiukan haasteellinen.

Alkoi sataa.
Menimme katoksen alle leikkimään peiliä.

Nopea siirtymä iltapäiväkerhoon.
Lapset tulivat juuri koulusta ja jäimme ulos, koska aurinko paistoi.
Ne olivat perjantaimoodissa koko sakki.

Ulkoilimme puoli kahteen asti ja sitten välipalalle.
Perjantaimoodi jatkoi, hätyytimme samoin tein taas koko lauman ulos.
Ulkoilimme puoli viiteen asti, jolloin työpäivä päättyi.
Bussilla kotiin, lempiruokaa uunifetajuttua koneistoon.
Siitä anoppilaan seurustelemaan kälyn ja anopin ja Suomeen opiskelemaan tulleen nuoren kanssa.

Saunaan.
Nukkumaan.

Ihmettelin jossain välissä iltaa, että miksi silmät ovat jotenkin niin tikkuiset ja muutenkin väsynyt olo. 
Tajusin että olen ulkoillut tuulessa koko päivän, melkein viisi tuntia.

Semmoinen oli se arkiviikko.

Rahaa meni yleisten menojen rahastosta
- pyörän uusi lukko 15
- vakuutusmaksu 25
- housut töihin 80
- kukka siunaustilaisuuteen 10
- vuosijäsenyyden jatko kiipeilyhallille  meni luoton puolelle
-> hiukan yli viikkobudjetin. Kiipeilyn vuosijäsenyys meni luoton puolelle koska muuten olisi romuttunut koko budjetti, maksan sen pois kun saan palkan.

Ruokarahastosta meni rahaa ruokaan 96e -> viikkobudjetissa tosin siihen tuli viikonloppuna lisähankintoja

Ruokalistalla oli
- eräänlainen bolosoossi (jauhelihaa, punaista pestokastiketta, kermaa) -> myös eväänä
- kana-perunahässäkkää (kanaa, punaista pestokastiketta, kermaa. Ja perunaa) -> myös eväänä ke, to, pe
- uunifetajuttua

Söimme yhdessä maanantaina ja perjantaina.
Tiistaina oli molemmilla pitkä päivä.
Keskiviikkona oli molemmilla harrastuspäivä.
Torstaina en jaksanut syödä kunnon ruokaa, vaan menin välipaloilla kauppaan.