kelvoton äiti

huonon äidin pisteet minulle tänään.
Pikkusisko täytti yhdeksän vee joskus tammikuussa. Arvatkaa milloin sillä on lastenjuhlat?
Ja arvatkaa, onko sen (kelvoton) äiti järjestänyt yhtään mitään hyvää, kehittävää ja hauskaa ohjelmaa puolelle tusinaa pikkukimulia?
Niinpä.
Sain minä sentään sen verran aikaiseksi, että ostin niille naperoille synttärikutsuylläripussiin (kaikkea kummallista nykyään pitää olla!) hammasharjat.
Hammasharjat.
Olenko nuiva vai mitä?

Nyt pitäisi sitten muutamassa minuutissa (suunnilleen tässä kaffepaussin aikana) keksaista jotain metkaa tekemistä niille.

Minun käy sääliksi omia lapsiani.
Ne ovat aivan huutolaisia.

*

Aamupala meni ihan hyvin siihen asti kun naperot alkoivat selittää jotain Piiperin Justiinin keikasta. Että sillä on etkot ja jatkot ja joku ihmeen faniparaati.
Voi hyvät hyttyset sentään.
Se on joku finninen hätinä äänenmurroksesta toipunut teini.
Etkot.
Faniparaati.
Sinnekö ne sitten menevät ne pikkukimulit? Ne kymmenen molemilla puolilla olevat? Napapaidoissaan?
Hampaita alkoi särkeä ihan vimmatusti.
Tytöt tietysti pistivät pökköä pesään ja kertoivat kuinka valtavan paljon heidän kaikki kaverinsa Justiinia fanittavat.
Ja kysyivät päälle että lauletaanko me vielä Namnamstail, niin äiti sit sulta tulee verta korvistakin.
Meinasi mennä pilalle koko päivä.

*
Eipä tässä hätiä mitiä.
Sorvaan verstashommia, joita kyllä riittää ja yritän keksiä kehittäviä leikkejä epämääräiselle lapsijoukkiolle.
Kun nyt kerta annan niille nuivat hammasharjat, niin me voitaisiin leikkiä niiden kanssa vaikka hampaidenharjausta.
Muistan hamasta menneisyydestä (huomaatteko, ikä alkaa tehdä tehtävänsä!) kun meillä koulussa kävi hampaidenharjausopettaja: alhaalta oikealta sisäpinnasta.