rakkauskirje

Yhdeksäntoista vuotta.


Yhdeksäntoista vuotta siitä päivästä, jolloin olen, me yhdessä olemme, luvanneet tahtoa päivästä toiseen ja aina yhden uuden päivän lisää.
Jokainen päivä.


Näihin yhdessä koettuihin mahtuu monenlaisia vuosia: keskeneräisyyden, etsimisen, kasvun, väsymyksen, ilon, arjen vuosia. 
Ne ovat kasvua yhdessä, yhteen ja kohti.
Toivottavasti myös sellaisina jatkuvat.


Missään muualla en haluaisi olla - tässä on minun Myrksyluotoni, Koskelan torppani, Tarani, se josta runoilija kirjoittaa: paratiisiksi muutamme majammekin palatsi jos on varattu muille. (*)

Juuri tässä luonasi, sinussa, mutkissasi, laaksoissasi ja kukkuloissasi, joihin asetun niin tutusti, turvallisesti ja aidosti,  juuri tässä on paikkani.
Koska niin samoin sinun mutkasi, laaksosi ja kukkulasi asettuvat minuun.
Koska yhä hengitämme samaan tahtiin.








*
sitaatti Vysotskin Lyyrisestä, ihanan Arto Rintamäen käännöksenä



В какой день недели, в котором часу
Ты выйдешь ко мне осторожно?
Когда я тебя на руках унесу
Туда, где найти невозможно ?
Украду, если кража тебе по душе,
Зря ли я столько сил разбазарил.
Соглашайся хотя бы на рай в шалаше,
Если терем с дворцом кто-то занял…

10 kommenttia:

  1. Onnea teille. Ootte ihmeellisiä.
    Mun esikuvia.
    Lapsenne ovat onnekkaita. Ja tekin.

    VastaaPoista
  2. Onnea teille nyt ja tulevaisuudessa! <3

    VastaaPoista
  3. Onnea teille nyt ja tulevaisuudessa! <3

    VastaaPoista
  4. Ihana ihana teksti! Ihanat te! Mikä rikkaus, että on löytänyt ihmisen, joka asettuu omiin mutkiin, uomiin ja elämän ääriviivoihin.
    Onnea <3

    VastaaPoista
  5. Ihanasti kirjoitettu! Onnea!

    Meillä on avioliittoa takana 17v ja yhdessä asumista 22v. Tosi sopuisasti ja älyttömän nopeasti vuodet ovat meillä menneet.

    VastaaPoista
  6. Onnea. Paljon onnea! Olette onnekkaita, taitavia ja tahtovia.

    VastaaPoista