Ensimmäinen työviikko takana

Ensimmäinen työviikko takana.

minulla on parvekkeella miniauringonkukkia
ensimmäinen pörhistelee säteitään

Oudonpuoleinen ensikohtaaminen työpaikkaohjaajani kanssa osoittautui pikemminkin poikkeukseksi kuin vallitsevaksi tavaksi. Ihan on asiallinen ja ammattimainen tyyppi.

Olen laukannut palaverista toiseen.
Murehdin työtuntejani, kun tuntuu että mitenkään en saa ajettua päiviäni minulle annetun tuntimäärän raamiin. Venyy ja paukkuu yli joka päivä.
Koko ajan pitää olla jossain kauden aloituksessa. minä kuulun kolmeen eri tiimiin ja sitten tietysti myös kaikille yhteiseen
Ja vielä pitäisi johonkin väliin tunkea visiitit avaintenhakureissua varten, yhden tietyn työpisteen tietokoneeseen kirjautumista varten ja sitten yhteen toiseen avaintenhakuvarmistusreissua varten. Ja olikohan vielä jotain? Ainiin, pitää itseopiskella jotain tietoturvajuttuja ja ruokajuttuja ja jotain ja jotain ja jotain. Ja työhöntulotarkastus, semmoinenkin pitää vissiin olla.

Lähijaksojen lukujärjestyksen sain. 
Alkoi ottaa päähän. Joka kuussa pitäisi olla 3 lähipäivää - paitsi lokakuussa 6.
Ne päivät ovat minulle töistä palkattomia.
Elokuussa, syyskuussa ja vielä lokakuun ekalla jaksollakin lukujärjestyksessä on enimmäkseen sellaisia asioita jotka olen opiskellut kertaalleen jo keväällä.
En millään viitsisi taas ajautua sanaharkkaan lastenkirjallisuuden opettajan kanssa. 
Laitoin sitten viestiä omalle opettajalle, joka sanoi onneksi että tietysti tulet vain niille kursseille jotka ovat kesken.
Hyvä.
Paitsi että harmillisesti ne ovat sellaisia tunti keskellä päivää kursseja.
Joudun ottamaan melkein aina koko päivän palkatonta yhden tunnin takia. 
Kauhea säätö, kun piti tutkia koko lukujärjestys että missä mitäkin on.

Alkuviikon ja aamupäivien tolkuttoman palaverisuman jäljiltä olin ihan että apuaenkestä.
Mutta sitten tuli tutustumisilta vanhemmille, ja minähän olen vanhassa työssäni pitänyt jos jonkinmoista vanhempainiltaa. Tuli fiilis että nyt osaan ja hanskaan homman.
Olisin pitänyt koko vanhempainillan tuosta noin vain, eikä olisi tehnyt tiukkaakaan.
Ja seuraavana päivänä tulivat lapset ja olin taas että tämän jutun minä tiedän.

Nyt alkavalle viikolle yritän jo mahduttaa uinnit ja muut.
Vaikka en ihan tiedäkään että mihin väliin.
Kun on niitä kaiken maailman tietokone-avain-itseopiskeluhommeleita. 

ps.
tarvitsen
- pillin
- jumppatossut löytyivät kaapista kun oikein pengoin
- villasukat yritän tehdä itse semmoiset kun olisi vähän conversen näköiset. tartten kahdet
- sadetakin
- kumisaappaat
- jättisuuren repun kun pitää laahata kaikenmoista paikasta toiseen