Teoria uuden vuoden päivästä

 Oletteko samaa mieltä siitä, että tammikuun ensimmäinen päivä on kuoppa?

Tai saumakohta?

Tai jotenkin semmoinen ei-olemassaoleva-päivä.

kuvituskuva joulukuun lopulta
ei ollut alkuvuosi näin kaunis

Koska semmoinen se minusta on. Se ei oikein ole kunnon juhlapäivä, eikä oikein arkipäiväkään, se vain on. Täällä meidän nurkilla yleensä semmoinen harmaan pilvinen, epämääräisen joutilaisuuden päivä.

Se hyvä puoli tämmöisissä epäolevissa kuoppapäivissä on, että silloin ei tarvitse saada vielä mitään kovin kummoista aikaan.
Ei tarvitse täyttää uusia suunnitelmia tai noudattaa uutta ja entistä ehompaa kuntoilu-, säästäväisyys- tai ahkeruusohjelmaa, koska on päivä jota ei ole olemassakaan.

Sitten vasta toinen päivä aloitetaan oikeasti ja kunnolla kaikki se, mitä on uudenvuodenaaton hurupäissään mennyt lupaamaan tai suunnittelemaan.

Siksi ei ole niin väliksi jos ei jaksakaan kiipeilyhallilla heti vetää täysillä vaan vetelästi loinehtii reitiltä toiselle ja toteaa, että yhtään ei huvita.
Mutta toisaalta onneksi voi taputella itseään selkään, että hirmu hyvin on tämä viiden vaatteen vuosi lähtenyt käyntiin, kun yhtään vaatetta en vielä ole ostanut.

Se on semmoinen hyvä päivä, se tammikuun eka päivä.
Sitten alkaakin taas se ihan tavallinen tosielämä.