Viime aikoina on ilmestynyt melkoinen määrä kotimaista siirtolapuutarhoihin sijoittuvaa hyvänmielenkirjallisuutta.
Niissä aina elämäänsä suivaantunut keski-ikäinen täti-ihminen ostaa siirtolapuutarhamökin (-tontin?) ja rupeaa puutarhoimaan, muistelemaan mummoaan tai äitiään, ja rumsteeraa samalla epätyydyttävän keski-ikäisen elämänsä järjestykseen.
 |
| pääskystentarkkailualue |
Siinä puutarhaa kuokkiessa täti-ihminen laihtuu ja lihaksistuu ja mieli avartuu ja täti-ihminen voimaantuu.
Ja paljon kirjoissa istutaan myös puutarhassa kivennäisvesilasillisella tai teemukillisella.
Ja vähän myöhemmin kesällä rapsumehulla.
Minua ei kyllä yhtään houkuttele minkäänmoinen puutarhassa kuokkiminen tai ruopsuttaminen.
Ei mökillä, eikä siirtolapuutarhassa. Ei yhtään missään.
Mitä aikuisemmaksi tulen, sitä selvemmin tajuan, että olen kaupunki(lähiö)ihminen.
Mutta minulla on ihan siedettävä parveke ilta-aurinkoon.
Se on minun siirtolapuutarhani (koska oliivit ovat siirtyneet parvekkeelle kesähoitoon).
Ja olen omin pikkukätösin ruopsuttanut kukkaruukkuun muutaman paprikansiemenen.
Siellä istuksin tyytyväisenä juomassa kahvia (teestä tulee paha närästys ja joskus ihan vatsakipu) tai kivennäisvettä, eikä yhtään ole tarvinnut kitkeä, kuopsuttaa tai kääntää maata.
Oliivitkin kasteltuvat sujuvasti altakasteluruukussaan.
Iltaisin katselen ja kuuntelen pääskysiä, niin että silloin parvekkeeni muuntuu ehkä laituriksikin.
 |
| oliiveista villimpi rehottaa nurkassa |
Mitään suloista, kaupunkista parvekekeidasta minulla ei valitettavasti ole, en ole jaksanut sisustella sen kummemmin.
Ei ole värikkäitä lyhtyjä eikä siirtolapuutarhahenkisiä kalusteita.
Mutta on tuoli, pöytä ja pääskyset.
Ei sitä ihminen paljoa enempää tarvitse.
Yhtenä päivänä nostin ihanan lepakkotuolini parvekkeelle ja luin lukemasta päästyäni. Se vasta olikin ihanaa.
 |
| paprika ja kahvi |
**
ps. Miksi ihmeessä siirtola?
Mitä siirretään?
Lapsuudessa oli myös kesäsiirtola.
Sinne siirrettiin hankalat lapset kesäksi. Pelkäsin aina että joudun kuukausisiirtolaan. Siellä olisi pitänyt lusia kokonainen kuukausi yhtä soittoa.
Täällä toinen kaupunki(lähiö)ihminen. Vihreää pitää olla ympärillä, mutta mieluiten sillä tavalla, että sitä ei tarvitse itse hoitaa. 🤭 Meidän pihalla on ihana nurmikko (joka ajetaan huoltoyhtiön toimesta) ja paljon erilaisia puita, ja joka ilta saan kuunnella mustarastaan liverrystä. Parvekkeella meillä ei ole muita kasveja kuin semmoisia, joissa lukee, että "ei saa kastella". 🤣 (tekokukkia siis)
VastaaPoistaKiva, että olet kirjoitellut viime aikoina niin ahkerasti. En ole ehtinyt paljon blogistaniassa pyörimään, mutta lukaisin nyt kaikki väliin jääneet. Kivaa kesän jatkoa!