Eli Näin Aloitat Lukion Viimeistä Kertaa
Kolmansien ja enempien lapsukaisten kohdalla on vähän tylsää kun melkein kaikki on jo jollain tavalla moneen kertaan koettu.
Vaikka tietysti jokainen suloinen pulluraposki on suloinen omalla tavallaan, niin koulureppujen ostamisessa ja kaikessa vastaavassa on jo vaikka kuinka monennen kerran tuntu.
Puuttuu ensimmäisten kertojen liikutus-väräjävä nieleskely että tästä alkaen kaikki muuttuu.
Jos jotain, niin korvissa soi korkeintaan juhlafanfaari, että jei, enää tämä kerta, jaksaajaksaa!
(no olen kyllä kolmannen kohdalla usein vähän liikutus-väräjävä, kun hän on niin suloinen pulluraposki ja omalla tavallaan ihmeellisen merkittävä)
(niin ovat kyllä ensimmäinen ja toinenkin, ettei tule mitään väärinkäsityksiä kenellekään)
 |
| lukematon määrä tietoa |
Tänä syksynä meillä alkaa lukio viimeistä kertaa.
Väittäisin että minulla alkaa olla melkoista praktiikkaa koulujen aloittamisessa, koska suloisten pikku pulluraposkieni kouluaika kattaa mm. 1)wilman laajamittaisen käyttöönoton, 2)parit opetussuunnitelmauudistukset, melkoisen määrän koulujen työnjohdollisia haasteita ja 3)yo-kirjoitusten sähköistymisen.
1. wilmasta: Esikoinen aloitti koulunsa reppuvihon varassa. Kuopuksen alakouluopen mielestä wilma oli raskas käyttää kun hänellä on niin monta oppilasta. Jossain noilla huitteilla wilmasta tuli virallinen käyttöjärjestelmä, johon joka syksy piti rekisteröityä aina uudelleen ja valita sopivat lapsukaiset omien siipiensä suojaan.
Nyt - kun viimeistä viedään - wilmaan ilmestyi kesäkuulla nuoren lukujärjestys ilman että rekisteröidyin tai ilmoittauduin mihinkään.
2. Lukion OPS-uudistus 2016 ottaa päähän kaikkein eniten. Esikoisen koulukirjat muuttuivat kerralla hyödyttömiksi, eikä hänen tarvitsemiaan vanhan opsin mukaisia kirjoja löytynyt juuri mistään käytettynä. Kaikki piti ostaa uutena ja hylätä heti.
3. yo-kirjoituksista: Esikoinen kirjoitti kaiken perinteisesti paperilla ja kynällä. MAOLille oli käyttöä. Suurin osa kokeista tehtiin koulussa vielä paperille, eikä tietokoneelle ollut erityisiä käyttövaatimuksia. Keskimmäisen ensimmäinen (liian heppoinen) kone oli riidoissa Abitin kanssa ja käyttäjänsä kanssa myös. Keskimmäinen kirjoitti kaiken sähköisenä, ankarasta protestoinnistaan huolimatta. MAOL on nykyään sähköinen ja laskin myös.
Kun nuori menee lukioon - viisaat vinkit
* kirjat: hanki kirjat jakso kerrallaan.
Vaikka kirjakaupat lupaavat tukkualennuksia kouluvuoden alussa, niillä voi olla tarjouksia myös lukuvuoden aikana.
Taloudellisesti ainakin minulle on helpompaa investoida vähän maltillisempi summa silloin tällöin pitkin vuotta kuin iso kasa rahaa elokuussa.
Tunne nuoresi: jos koulu tarjoaa mahdollisuutta hankkia joko sähköinen tai perinteinen kirja, mene sen mukaan, joka on nuorellesi sopivampi. Meillä käytössä perinteisen käyttöliittymän kirjat, paitsi niissä aineissa, joissa e on ainoa vaihtoehto.
Lukuvuoden aikana saatat löytää myös käytettyjä kirjoja, kohtuullisella hinnalla.
Jos nuori vaihtaa koulua kesken kaiken, sinulla on käsissäsi tukuttain turhia kirjoja.
Osaa kirjoista voi lainata tai kierrättää (esim. kuvis, musiikki)
Älä anna nuoren myydä kirjoja kesken opintojen. Lukion alussa opiskelija voi olla sitä mieltä, että elämässä tarvitaan pitkää matikkaa ja fysiikkaa vain ja kaikki muu on turhaa.
Sitten sille tulee opettajaksi joku semmoinen kuin Lehtori, ja siitä tuleekin filosofia-yhteiskuntaoppikäännynnäinen ja se haluaakin kirjoittaa myös ne.
Jos perheessä on useita lapsukaisia parin vuoden ikäeroin, yritä säästää kirjat lapselta toiselle. Hyvällä tuurilla samat kirjat kelpaavat. Ja jos eivät kelpaa omalle lapselle, ne saattavat olla myytävissä nuoremman lapsen kavereille.
Rautalangasta vääntäen: myy lapsi ykkösen kirjat vasta kun kirjoitukset ovat kokonaan ohi, ei ole korottamissuunnitelmia ja lapsi kakkonen on valinnut kasasta tarvitsemansa. Paitsi jos ilmassa väijyy opetussuunnitelman muutos. Silloin myy heti.
Vaadi nuorta huolehtimaan kirjoistaan: tehtävät ratkaistaan vihkoon, kirjan sivuille ei piirrellä piirakoita, ei pilakuvia opettajista eikä kirjoitella mitään.
Lukiokirjat ovat käypää valuuttaa, mutta vain siisteinä.
Meillä nuorimmainen noukki keskimmäisen kasasta oman koulunsa kirjat ja loput pistettiin myyntiin.
* tietokone: noudata ehdottomasti YTL:n suosituksia
Ajantasaisen tiedon abitti- ja yo-kirjoituskelpoisesta koneesta saat ytl:n ja abitin sivuilta.
Omppu-kone EI toimi. Tai ei ainakaan kovin hyvin.
Googlettimen kone EI toimi. Tai ei ainakaan kovin hyvin.
Tämänhetkisen tiedon mukaan koneessa pitää olla kuulokepaikka (kielten kuuntelut!) USB-paikat hiirelle (langaton ei käy) ja sille abitti-tikulle (tai sille jolta yo-kirjoitusjärjestelmä käynnistyy) ja sitten pitää olla paikka langalliselle netille. Langalliset kuulokkeet tarvitaan myös.
Mikään langaton ei kelpaa, eikä myöskään koetilanteissa toimi.
Abittia varten tarvitaan myös oma muistitikku.
* jos koulu käyttää e-kirjoja, hanki riittävän pitkät lisenssit (ks. kohta kirjat!)
Kyllä ottaa päähän jos otat kahden vuoden lisenssin ja nuoren opiskelu venyy nelivuotiseksi ja se saa filosofis-historiallisen herätyksen siinä vaiheessa kun lisenssi on vanhentunut. Been there. (kaksivuotinen lisenssi ei pätenyt enää kolmantena vuonna!)
* noudata ihan kaikissa hankinnoissa koulun ohjeita. Kirjojen painokset, laskinten lajit. Nuoresi saa opetusta niiden välineiden mukaan. Jos laskin on vääränlainen, sinä joudut opettamaan sen käytön.
Jos kirja on väärä tai sen painos vanhentunut, voi-voi.
* päivämäärät: syksyn kirjoituksiin ilmoittaudutaan keväällä. Kevään kirjoituksiin syksyllä. Hyvin varhain.
Ole hereillä ihan kaiken varalta.
Jos nuoresi haluaa syksyn kirjoituksissa totetuttaa sen filosofis-yhteiskunnallisen heräämisensä, on kirjoituksiin ilmoittauduttava jo ennen kesälomaa.
YO-kirjoitukset maksavat. Eivät paljoa, mutta maksavat. Budjetoi.
*wilma: kun nuori tulee täysi-ikäiseksi, lakkaavat oikeutesi wilmaan. Vaadi nuorta antamaan sinulle oikeudet! Se on kuitenkin koulun virallinen tiedotuskanava. Ja ainoa keino pysyä edes jotenkin kärryillä siitä, mitä nuori päivän aikana hommailee.
Suurin osa wilmailusta menee vain nuorelle itselleen, mutta rajallisillakin oikeuksilla näet läsnäolot ja ne tärkeät päivämäärät.
Tai sitten joudut luottamaan nuoresi fiksuuteen ja kypsyyteen ja siihen että koulussa joku vahtii päivämääriä. (kyllä vahtii, ja on fiksu nuori. Mutta on ehkä itsellä mukavampi olo silti)
 |
ykkösjakson kirjat
tarkistuslaskennassa kaikki tarpeellinen löytyi kotoa |
Sanasto
jakso = 5-6 viikon pätkä, jonka aikana opiskellaan rajallista määrää oppiaineita. Omalla nuorellani näyttäisi ensimmäisessä jaksossa olevan viittä oppiainetta. Jakson päätteeksi on arviointiviikko (koeviikko), kaikista arvioitavista aineista on koe tai muu näytön paikka.
Koko jakson kattavaa tutkielmaa ei pysty kirjoittamaan arviointiviikon viimeisenä iltana.
kurssi = opintokokonaisuus yhdessä oppiaineessa. Yhden jakson aikana opiskellaan yleensä yhden kurssin verran jotain oppiainetta. Yleensä yksi kurssi on tungettu yhteen oppikirjaan.
Kursseja on pakollisia, ylimääräisiä ja koulukohtaisia. Pakolliset ovat pakollisia. Ylimääräiset ovat ylimääräisiä. Koulukohtaiset ovat kiinnostavia, vain omassa koulussa järjestettäviä kursseja.
Oppiaineita on pakollisia ja valinnaisia. Kirjoitukset tulevat ensisijaisesti pakollisista kursseista ja vasta toissijaisesti ylimääräisistä. Koulukohtaiset kurssit ovat opiskelijan oman mielenkiinnon takia, syventämistä varten.
Kielissä ja matikassa kurssisysteemi on siksi hankala, että nuorella voi olla koko vuoden kielen kurssit vaikka syksyn aikana ja sitten tulee koko kevään mittainen tauko ja ehtii koko kieli pudota pois päästä. Syksyllä pitäisi sitten yhtäkkiä ollakin täydessä kirjoitusterässä nopean kertauskurssin varassa.
Pakolliset pitää olla tehtynä ennen kuin pääsee kirjoittelemaan.
Ja tietty määrä tehtynä että voi saada lukion päästötodistuksen.
kurssitarjotin = se mistä valinnat tehdään. Valitaan niitä pakollisia, ylimääräisiä, valinnaisia ja koulukohtaisia. Taktikoivat opiskelijat yrittävät rakentaa itselleen sopivaa lukujärjestystä joko aikataulullisesti tai opettajien mukaan tai mikä sitten ketäkin kutkuttaa. Tätä ei tarvitse ymmärtää. Koulu hoitaa. Viime kädessä opo, jos nuori on aivan hukassa.
palkki= en tiedä onko tällainen systeemi kaikkialla, mutta meillä on. Ne oppitunnit sijoitetaan palkkeihin. Kurssin palkki määrää sen ajankohdan lukujärjestyksessä. Ykköspalkki voisi olla vaikka niin että maanantaina 8-10, keskiviikkona 12-14 ja torstaina 8-10. Tai miten nyt ne palkit menevätkään. Yhden oppitunnin kesto on ainakin meillä 75 min.
se johtaa siihen että jos Lehtorilta kysyy jotain sen omaan alaan liittyvää, siltä saa vastaukseksi 75 min monologin.
Meillä melkein koko kaupunki noudattaa samaa palkkisysteemiä, ja sen ansiosta yksittäisissä kouluissa opetettavat valinnaiset aineet sijoitetaan semmoisiin palkkeihin, että nuoriso pääsee liikkumaan koulusta toiseen.
Pakolliset aineet ovat enempi niissä keskipalkeissa ja valinnaiset ääripäissä (esim. kaksi aamutuntia, yksi iltapäivän viimeinen).
Meillä palkkisysteemi tuo tullessaan semmoisen säännönmukaisuuden, että keskiviikkoisin koulu aina alkaa kympiltä ja perjantaisin päättyy yhdeltä. (paitsi ehkä jos on jotain outoja valintoja)
Tämä palkkisysteemi taitaa olla enemmän opettajia kuin opiskelijoita varten: sillä tavalla varmistetaan että kaikki opettajat joutuvat tekemään kaikkina aikoina olevia tunteja: ei voi varata itselleen vain aamutunteja tai iltapäivätunteja. koska yhden palkin oppitunnit ovat pitkin-poikin lukujärjestystä.
Ja huoltajana pärjäät oikein mallikkaasti, vaikka et ikinä ymmärtäisikään palkkia.
Palkin numero määrää myös kurssin arviointipäivän arviointiviikolla. Mutta kuten sanottua, pärjäät ihan hyvin, vaikka et ymmärtäisikään palkkia. Riittää kun ymmärrät kurssin ja jakson.
abitti = sähköistettyjen tavallisten kokeiden järjestelemisjärjestelmä. Abitti on käsittääkseni ohjelma, joka ladataan muistitikulle, ja joka sulkee kokelaan koneen irti ihmeellisestä intternetistä sisäiseen, valvottuun intraan. Sitä pitää muistaa päivittää tämän tästä ja mieluusti ajoissa ennen kokeita. Abitin muistitikku on aina hukassa. Yo-kirjoitukset tehdään vastaavassa tilassa, mutta virallisesti valvotulta tikulta.
Hajahuomioita:
vanhojen tanssit ovat kurssi ainakin täällä meidän kulmilla. Se tarkoittaa sitä, että vanhat tanssit pitää erikseen valita kurssitarjottimelta ohjelmaan. Jos ei valitse, ei tanssi.
liikunta voi olla hajautettuna tai yhtenä kurssina.
aikataulut: ops- ja muut muutokset toivat tullessaan sen, että penkkarit ja vanhojen tanssit liukuivat pois perinteisiltä paikoiltaan. Eri kunnissa ja kaupungeissa tanssitaan ja penkkaroidaan kunnan päättämällä aikataululla.
vanhempainillat: mene ainakin lukion aikana ainakin vanhempainiltaan (joko kakkosvuonna tai viimeistään kolmosen syksyllä) - siellä kuulet kaiken olennaisen kirjoituksiin liittyvän. Vaikka et olisi ikinä käynyt missään vanhempainillassa, mene sinne.
Asiat ovat muuttuneet niin tolkuttoman paljon siitä kun sinä kävit lukion, että et tiedä mistä puhut, ellet mene.
Muuten edessäsi on tilanne, jossa kirjoitusaamuna kokeeseen valmistautuva nuori hysterian partaalla etsii taloudestasi läpinäkymätöntä maalarinteippiä että voi teipata piiloon teräsmieskalsareidensa pesuohjelapun. (no ei nyt sentään, mutta usko pois, aika moni asia on muuttunut)
yhteishaku: haku jatko-opiskelupaikkoihin alkaa jo abivuoden tammikuussa ja jatkuu maaliskuussa. Myös syksyllä on jaossa opiskelupaikkoja sekä täydennyshaussa että yhteishaussa.
neljä ärrää:
(tämä aiheutti ja aiheuttaa edelleen Lehtorissa näppylöitä) rakasta - rahoita - ruoki - rauhoita.
Älä mokaa tässä.
Minä mokasin.
Erehdyin kertomaan ruokapöydässä ääneen Lehtorille mitä reksi oli sanonut. Tarkkakorvainen nuoriso vetoaa näihin ärriin edelleen, yhä ja toistuvasti. Yleensä sillä tavalla että mä en voi osallistua siivoukseen koska pitää rauhoittua kokeisiin; ruokaa ja rahaa pöytään ja heti tai et rakasta mua tarpeeksi!
Toteuta neljää ärrää, mutta kaikessa hiljaisuudessa.
Huomaamattomasti.
Se riittää kyllä. Nuoresi on fiksu ja selviää omalla tavallaan eteenpäin.
(aiheesta lukion aloittamisesta tässä:
klik)
*
ajastettu postaus
