Minut on haastettu

Vintti haastoi kertomaan kahdeksan asiaa ja vastaamaan kahdeksaan kysymykseen. 

Ensin ne kahdeksan asiaa...

1. Kaksi (eikun kolme) päivää pääkaupungissa harhailtuani: IN-HO-AN sitä kaupunkia, vilpittömästi. En pidä sen kaupungin rytmistä, en ihmisistä, kaupoista, paikoista siellä. En pidä siitä, miten hosuvaksi ja levottomaksi oma rytmini siellä muuttuu, en töytäilystä, enkä siitä ettei missään ole rauhallisia mukavia kahviloita joissa istua. Kaikki kahvilatkin ovat isoja ja avoimia ja keskellä kiirekenttää.

Ja tunnen oloni ihan kamalan maalaiseksi.

2. Vadelmat ovat parhaita.

3. Pidän opiskelusta, paitsi jos pitää tenttiä jotain. On mukava pohtia ja miettiä ja höpötellä samanhenkisten kanssa. Jos en opiskele virallisesti, tykkään osallistua erilaisiin luentoihin ja vastaaviin, tai sitten luen kiinnostavia kirjoja. 

4. Kissat ovat ihania. Ennen pelkäsin kissoja kuollakseni, ajattelin että sellainen tappajaotus voi hyökätä ihmisen kimppuun nukkuessa ja raadella hengiltä. 

5. Tykkäsin siitä, kun Vintti nosti idoleissaan esiin Leena Palotien. 

6. Paluu makeasta elämästä on aina työlästä: kolmen päivän loma elämän reaaliteeteista näytti sen taas. Kotimatkalla ajattelin, että haluaisin asua jossain englantilaisessa kartanossa. Lastenhoitaja toisi lapset suittuna ja puunattuna kerran-pari viikossa teetuokiolle. Ensin ne laulaisivat, soittaisivat ja lausuisivat, sitten nautiskelisimme kupposen teetä. Sen jälkeen voisin lähettää ne taas matkoihinsa ja jatkaa päiväperhosmaista elämääni ylettömän vaurauden keskellä kepeässä viinihiprakassa. (no ei kai sentään!) (tai sitten joo.)

7. Nyt loppui valitus! Olen vuosikausia narissut siitä, että olen työyhteisön ainoa nainen ja läpälää. Kurssillamme ei ole yhtään miestä. Pelkkiä naisia. Kulttuurishokki.

Vaikka opiskelu on mukavaa ja ryhmä on (varmaan) ihan super, on työhenki ihan erilaista. Kaikki tuntuu kovin paljon hidastempoisemmalta, mutkikkaammalta ja jotenkin ylettömän byrokraattiselta.

8. Täytän tasavuosia tänä vuonna. 

Vastauksia kysymyksiin

1.Onko uskonnolla väliä? Ihmissuhteita solmittaessa?

On, tai ainakin arvomaailmalla on väliä ihmissuhteissa. Mahtuuko kaksi hyvin vahvaa ja täysin toisilleen vastakkaista maailmankatsomusta saman katon alle? Oma maailmankatsomukseni on aika hiljainen ja haparoiva, mutta silti merkityksellinen.

2. Jos sinun pitäisi luopua mahdollisuudesta kuulla tai nähdä, kummasta luopuisin? Miksi?

Kuulotta voisin elää. Haluan nähdä lukea, haluan nähdä maisemia ja meriä, värejä ja pintoja.

3. Tekemäsi laiton asia?

Olen salakuljettaja, tullirikollinen. 

Olen tuonut naapurista, idän ihmemaasta laukkukaupalla kirjoja (myös vanhoja sellaisia),  ja siinä laukussa, jossa ei ollut kirjoja, oli juomia filosofisten iltojen iloksi. Tuplarikos: Ryslandiasta ei saanut viedä pois kirjallisuutta, eikä kotomaahan tuoda shampanskojea. Ainakaan niin paljon. 

4. Taito jota sinulla ei ole - jonka olisit aina halunnut?

Haluaisin osata tanssia ja piirtää. Tanssissa minulla on kaksi vasenta jalkaa, jotka eivät ole koskaan kuulleet toisistaan - pystyn astumaan jopa omille varpailleni ja aloitan aina väärällä jalalla.

5. Se hulluin, typerin ja naurettavin muka-haaveesi? Se umpihullu?

Kirjan kirjoittaminen.

Meren rannalla asuminen.

6. Olla onnellinen, mitä se on sinulle?

Tasapaino ja levollisuus: jouluyönä joka puolelle kasvava pyhä hiljaisuus, tunne siitä että kaikki tärkeä on juuri nyt tässä.

7. Kirja jota luet aina uudelleen ja uudelleen ja uudelleen?

Jos tällä tarkoitetaan jotain erityisen merkityksellistä kirjaa, en osaa vastata. Kirjat elävät elämäntilanteen mukaan: yhdellä hetkellä yksi toisella toinen voi olla merkityksellinen. Minulla ei ole mitään suurta teosta, johon palaisin toistuvasti sen itsensä takia, luen melkein kaikki lukemani kirjat moneen kertaan. Todella moneen. Jopa dekkarit. Ainoastaan huonot, tylsät ja yhdentekevät kirjat luen vain kertaalleen.

Paras suomalainen nuortenkirja on Tuija Lehtisen Enkelinkuvia hiekassa. Ja paras ulkomainen nuortenkirjasarja on Cynthia Voigtin Matkalla kotiin (ja siihen liittyvät.) (täytyykin lukea se taas!)

8. Mitä et voi antaa anteeksi joko itsellesi tai jollekulle toiselle?

Epäreilua kohtelua, välinpitämättömyyttä.


*
Sitten pitäisi vielä keksiä lisää kysymyksiä ja haastettavia.
Nyt loppui puhti ja tahti, palaan asiaan myöhemmin.