ajattelin että rupean ajamaan semmoista asiaa, että kun me nyt kumminkin (ainakin hraH:n käsityksen mukaan) kuulumme keskiluokkaan, niin minun lapset eivät saisi koulussa tai yhteiskunnassa muutenkaan altistua tällaiselle työväenluokkaiselle indoktrinaatiolle.
Pois vappuriehat minun lasten silmistä.
Niin.
Työläiset voisivat piilottaa juhlansa johonkin ettei keskiluokan tarvitsisi kärsiä semmoisesta ylenpalttisesta ilakoinnista. Voi tulla paha mieli kun itse ei ole.
*
Vakavasti puhuen, on ihan kiva kun on vapaapäivä keskellä viikkoa.
Mutta kyllä se yksi ainokainen päivä on aika turha kumminkin. Tänäänkin on ollut sellainen kriisi/katastrofipäivä heti aamusta asti, etten tiedä riittääkö mikään maailman aika tästä aamupäivästä toipumiseen.
Voi hyvänen aika että voi yhdelle päivälle kasaantua työtä ja tuskaa.
Valehtelematta koko vuoden tarpeeksi, parissa hassussa tunnissa.
Niin että emmää ja määen tälle päivälle.
*
Minulla on kaikenmoisia kummallisia neurooseja.
Yksi niistä on multaneuroosi.
Mikään ei ole kuvottavampaa (tai on, mutta silti) kuin kukkamultien vaihtaminen. Hyi ja yök ja kauh.
Olen ainakin kaksi kuukautta odottanut että joku kukkaruukkukeiju olisi tullut ja vaihtanut mystillisten sitruspuideni mullat. Mutta ei tullut ja jouduin tekemään sen itse.
Hyi ja yök ja kauh.
Sanoin hraH:lle että ei ole mitään pelkoa siitä, että hurahtaisin kotitarveviljelyyn jollain neljähoopalstalla. Tai johonkin omavaraismökkielämään. *puist!*
Ja ihan kaikkein eniten hyi ja yök ja kauh on se, että ostin oliivipuu olivialle liian pienen kukkaruukun. Ja nyt joudun vaihtamaan sen vielä kerran.
Hyi ja yök ja kauh.
Ihan varmasti saan jonkun kamalan taudin.
Meillä on kahdeksan viherkasvia.
Oliivipuu olivia
Mattipalmus-palmunen Isosiskon huoneessa
Vuoripalmunen Isoveljen huoneessa
joukkio tunnistamattomia siemenestä kasvatettuja sitruspuun alkuja.
Hyi ja yök ja kauh.
tämä ei kuitenkaan estä minua haaveilemasta viiniköynnöksestä Lintukodon parvekkeella, se on ihan eri juttu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti