keskiviikkoketutus taas

keskimääräisen keskiviikkoketutuksen aika.
Kaikkihan me tiedämme, että keskiviikkona ei tarvitse eikä kuulu saada mitään tuottoisaa aikaan, vaan voi rypeä ylenmääräisessä potutuksessa. Ja jos ei potututa, niin sitten voi muuten vain ottaa rennommin.

Pohdiskelin mielessäni Rillon innoittamana pitkät tovit naperoiden harrastuksia. Karkeasti arvioiden, meillä nuo kaikki kolme harrastavat tuon yhden ainoan kausimaksun hinnalla. Ja siinä on päälle jo pari leiriä ja tapahtumaakin. Tulevalla kaudella voi mennä vähän yli, kun tanssinharrastajalla on edessään turskatanssimatka Islantiin.

Ihailtavan omatoimisesti, omaperäisesti ja pitkäkestoisesti tuo nuoriso on lajinsa löytänyt, Pikkusisko on ainoa pompahtelija - mutta hän nyt pompahtelee muutenkin.
Viulu sai jäädä: liian vaikeaa, liikaa harjoittelua ja pitää seistä. Ja soittotunti kestää liian kauan. Tilalle olisi pitänyt saada kitara-, rumpu tai laulutunteja. (hmm, niissähän ei harjoitella. Kai.) Kelvannut olisi myös sirkuskoulu, tai koirakoulu. Ja yleisurheilu. Tai uimahyppy. Kilpauinti. Tanssikin käy, mutta ei se missä Isosisko on. Jokumuu tanssi. (diskopätkytys, veikkaisin). Partiosta maapartio, kun niillä on kuulemma armeijanväriset kaulahuivit. (yritin tarjota ideaa, että suomalaispartiolaiset käyttävät voittopuolisesti sinistä, mutta minut tyrmättiin.)

*

Mietiskelin myös semmoista, että jos olisi kaksoset, niin niiden nimet voisivat olla Aatu ja Peetu.
Viimeksi ehdotin että olisi Joona ja Eino. Jos olisi kolmoset, voisi olla Joona, Eino ja Kai.
Vähänkö olen hauska.