kemianteollisuusylistys

kyllä se on kuulkaa semmoista ihmisen elämä toisinaan, että tarvitsee kemianteollisuuden apuja.
Ja voipi olla niinkin että ihan kaikki alamieli ei johdu mielialasta, vaan sille voi olla jokin ihan muukin selitys, joka juontuu ihmisen fyysestä, ei psyykestä.
Kesän korvilla valitin lääkärisihmiselle että väsyttää ihan hirveästi, mutta en silti saa nukuttua, ja on muutenkin vähän työläs olla.
No, tietäähän sen mitä tunnollinen lääkäri siihen asiaan sanoo: "rouva hyvä, kaikki me joskus olemme vähän väsyneitä. Liiku enemmän, syö terveellisemmin ja yritä nukkua."

Kesän lopuilla tilanne ns. eskaloitui.
Eri lääkärisihminen katsoi keväisiä labratuloksiani ja kyynelehtivää itseäni ja sanoi että voitais tarkistaa vähän sun lääkityksiä. Että ei se ota jos ei annakaan ja täytyyhän meidän saada sut edes nukkumaan.
On kuulkaa kummallinen tunne kun
1. laittaa ruokaa ilolla. Ja vielä jälkiruokaakin.
2. pitkästä aikaa leipoo leipää
3. mistään ei purista, kiristä, satu tai kolota
4. jaksaa mennä uimaan, eikä siltikään purista, kiristä, kolota tai satu
5. monena yönä nukkuu yli viisi tuntia kerralla, ihan yhtä kyytiä.(tiesittekö ettei ole normaalia olla hereillä kaksi tai kolme kertaa yössä?)
6. ei saa hermoraunioitumiskohtausta yleisestä elämästä, ja vihdoinkin lakkaa haaveilemasta siitä että istuisi kannonnokassa itkemässä kaiken kurjuutta.

Kyllä tietysti nappaa nupista ihan vietävästi olla näin nuori ja nieleksiä kourakaupalla elämää ylläpitäviä medisiinoja, mutta on se aika paljon mukavampaa olla edes jonkunmoisissa sielun ja ruumiin voimissa.

Semmoista kyllä ihmettelen, että aina kun menen lääkäriin vuositarkastukseen, minulle sanotaan että liiku enemmän ja syö terveellisemmin.
Tunnustan, että liikkua pitäisi paljonkin enempi, mutta kuinka ihmeen paljon terveellisemmin vielä voisi syödä?
Jos oletetaan että joka kerta teen korjausliikkeen liikehdinnässä ja syömingeissä, niin koska ne ovat semmoisessa kunnossa että lääkärisihmisillekin kelpaa?

Mukavaa tajuta, ettei oikeasti ole laiska ja saamaton.

Mukavaa että on kemianteollisuus. Se antaa ihmiselle semmoisen horisontin, että hyvällä lykyllä voi vaikka elää ihan vanhaksi asti.

**

Sain luettua Alastalosta sen luvun (nro6) jonka "voi hyvin jättää lukematta, koska siinä ei tapahdu yhtään sen enempää kuin muissakaan luvuissa" Se oli itseasiassa ihan hyvä luku.

Nyt Pikkusiskokin haluaa lukea sen.
Siis kirjan, ei lukua kuusi.