aikataulusuunnitelmallisuuspohdintoja

 toinen viikko kesätöitä takana, pienet ihmiset ovat väsyneitä.

Minä mietin tulevaa arkeani, jossain etäällä häämöttävää syksyä. 
Olen vuosikaudet tehnyt lyhyttä työaikaa, 30 tuntia viikossa. Syksyllä pitäisi osata työskennellä täysillä tunneilla, ja vieläpä minuutilleen. en ole koskaan aiemmin työelämässä juurikaan tuijottanut kelloa, välillä päivät ovat venyneet, välillä olen livistänyt aiemmin, kohta se ei enää käy.

sitruslehtoni pieni ja hentoinen alku
kohta olen omavarainen sitrusviljelijä

Haluan säilyttää liikkumisen isona osana arkeani. Se vaatii suunnittelua. 
Haluan lukea ja luoda.
Olen luvannut mummopiirilleni jatkoa.
Haluan nauttia kotoilusta Lehtorin kanssa.
Haluaisin harrastaa. en kyllä tiedä mitä
Se kaikki vaatii suunnittelua ihan eri tavalla kuin ennen.
ja se taas tietenkin (!) vaatii uutta hyvää muistikirjaa tai kalenteria tai kenties molempia.
Ja päiväkirjaa haluan pitää myös. 
tarvitsen siis myös uuden päiväkirjan.

Pohdin todellakin ajankäyttöäni.
Mitä kaikkea pystyn suunnittelemaan ja ennakoimaan? työn ainakin pitäisi nyt olla ennakoitavampaa kuin ikinä aiemmin.
Ja mitä kaikkea olisi järkevää suunnitella ja aikatauluttaa?
olemme eläneet koko tämän vuoden Lehtorin kanssa aivan pellossa, nauttineet kahden aikuisen arjestamme. kannattaisi ehkä vähän aikatauluttaa ja suunnitella vaikkapa viikkosiivouksia ja muita vastaavia kodinhoidollisia hommeleita, että tulisi tehtyä.

Joskus kulkutautivuosina tein  muistikirjaani selkeän lokin: yritin saada jokaiselle päivälle ruksit kokkaamisesta, kutomisesta, luovasta toiminnasta, musiikin kuuntelemisesta (esim. TÄÄLLÄ)
Se ryhdisti ja rytmitti päiviä, toi iloa.
Se varmisti että hyvää tekevät asiat tuli tehtyä.
on ihan liian helppoa hypätä yli oman hyvinvointinsa jos arki on kovin hektistä, ja sitä se varmasti on ainakin syksyn alussa.
Auttaisikohan samanlainen systeemi? 

näyttäisi siltä, että onnistuin latvomaan oliivipuuni
sillä on pieni ja hentoinen oksanalku!
ehkä jo kolmenkymmenen vuoden päästä saan satoa...?

Mietin vaatekaappiani.
Tarvitsen helposti pestäviä, ei-kovin-hienoja vaatteita.
Istun lasten kanssa lattioilla ja pihoilla. Tiskaan vedet rinnuksilleni ja siinä sivussa kalasopat myös.
Ja epäilemättä jos päädyn askartelemaan tai maalaamaan, onnistun vetämään myös maalit syliini.
Kuluneella viikolla olen pyykännyt farkkuni kahdesti ja kaikki paidat ovat menneet töistä tultua suoraan pyykkiin. taivaalle kiitos aluspaidoista, elämä on paljon miellyttävämpää niiden kanssa kuin ilman!

Ja sitten mietin kaikenmoista muunlaista.
Insta on ollut edelleen tauolla. Se on hyvä juttu. 
Aamukahvit parvekkeella ovat jatkuneet. Sekin on hyvä juttu. 

tämän oliivin latvoin uhkarohkeasti jo aiemmin
sillä on jo ihan oikeat oksanalut!

Taloussuunnitelmallisuuttakin vähän pohdin, mutta kun en ole kunnolla saanut selville sitä, minkä verran rupean syksyllä saamaan palkkaa, en pysty kunnolla suunnittelemaan yhtään mitään.
Olen elellyt nyt taloudellisesti vähän lepsummin kuin aiemmin keväällä.
Ruokahuolto on koko kevään ollut suunnilleen 500e/kk, kesäkuu näyttää nyt hiukan levahtavan.
Omat menot ovat olleet toisen mokoman verran. 
Sen tiedän että opintopäivät ovat palkattomia, mutta koska niitä on joka kuussa saman verran, se ei oikeastaan hirveästi vaikuta palkkakuittiin. Enempi vaikuttaa se lähtösumma, mistä ne palkattomat otetaan pois.