ihan ihania heinäkuuasioita

Kesäloma! 

En muista milloin viimeksi olen ollut näin pitkällä yhtäjaksoisella lomalla.
Tai muistan, kolme vuotta sitten.

Kaikenmoisia hyvänmielen asioita on heinäkuuhun mahtunut.

Loman puolivälin tienoilla teimme Lehtorin kanssa muutaman päivän visiitin Helsinkiin. Kiersimme ahkerasti museoita: Ateneum,  Arkkitehtuuri- ja Design-museo, Luonnontieteellinen museo, Taidehalli, Urheilumuseo Tahto (+Olympiastadionin torni), Kansalliskirjasto.

 

Ateneumin Järnefelt-näyttelyn
unohtumattomin ja uskomattomin teos.
Herr Uber-Doktor
uskomattoman ylimielinen kaukaisuuteentuijottelija

Arkkitehtuuri- ja Desingmuseon Fix it -näyttelystä olisin ehdottomasti ostanut omakseni reippaita siivoushenkisiä propagandajulisteita. 

somasti p*lly pyöreänä voi jynsseröidä vaikka seinää

korkkarit jalassa kelpaa siivota kissahuushollissa

Fix it! 
Tyylillä parsitut sukat

Fix it!
Oma siivousvälinetulkintani.
Teokseni on nimeltään Mikä prinsessa on kyseessä?

En ole koskaan aiemmin käynyt kansalliskirjastossa.
Komea!

Teemanäyttelyssä suomalaiset keittokirjat.
Kotiruoka(han) on kotimaisten keittokirjojen kuningatar.

Torni

Urheilumuseo
Urheilu herättää tunteita:
Häpeä
(arvaat ehkä mikä laukku kuvassa on?)

Stadionin tornista näkee kauas

Kotinurkillakin on kaikenlaista ihanaa ja ihmeellistä.

Kotona pellon niityn poikki kulkevan polun varressa:

Omatekemiäni nuoria jaksan aina ihmetellä ja ihastella. Niistä on kasvamassa fiksuja ihmisiä.

Poikasen novelli ilmestyi novellikokoelmassa

Tykkään kodistamme. 
Vaikka se onkin melkein liian iso minulle.
1960-70 lukujen taitteen lähiöiden elementtitaloissa ihmeellistä ja ihanaa on se, miten moneen huoneet taipuvat. 
Meidän olkkarista tuli roomalaishenkinen pizzeria.

Jotenkin symbolisella tasolla roomalaishenkinen pizzapäivä tuntui päättävän tämän kesäkauden.
Vaikka kesä jatkuu.
Ja muutaman päivän verran vielä minulla lomakin.

Meillä viikon asustellut savolainen lähti kotiinsa. Vaikka hän oli tällä kertaa vain viikon visiitillä ja siitäkin ajasta ison osan leireilemässä, tuntui siltä kuin hän olisi ollut meillä koko kesän ja nyt lähtenyt kotiinsa pitkän kesän jäljiltä.

"ihan kuin olis eka koulupäivä ja syksy" hän sanoi lähtiessään.
Vaikka ei olekaan.