Odotan elokuuta

 Odotan elokuuta ihan älyttömästi.

Elokuu on abstraktio, en odota oikeasti nimenomaan elokuuta.

 

Odotan

- sitä että Lehtorin loma loppuu. Tai työnkeskeytys tai mikä niillä nyt ikinä onkaan. Rytmit eivät osu kohdilleen ollenkaan. Alkukesä vielä menee, kun minulla on töissä tohinaa ja kiirettä, mutta näin loppukesästä kun Lehtori on oikein metsittynyt ja minä joudun pinnistelemään takaisin työhärdelliin, menevät elämisen rytmit ihan ristikkäin. Minulla on semmoinen olo, että tuon töistä kotiin tullessani sählinkiä ja kireyttä ja papatusta. Ja että Lehtori havahtuu siihen ja alkaa vetelästi pohtia että mitä tänään pitikään tehdä. Olisi tehnyt kaiken sillä aikaa kun minä olin töissä, olisi mahdollisuus vetelehtiä yhdessä.

- sitä että kesälapsi lähtee Savonmaalle. Palaisi arki ruotuunsa niiltäkin osin. Alkukesästä kesälapsi kävi vielä töissä, nyt viimeiset pari viikkoa hän on pyhittänyt lomailulle. Ymmärrän kyllä sen, edessä on pitkä työntäyteinen syksy. Mutta sama kuin Lehtorin osalta. Ne kumpainenkin havahtuvat jostain koomasta siinä vaiheessa kun minä tulen kotiin ja haluaisin rentoutua ja viettää aikaani heidän kanssaan. Ja pah! Ne rupeavat pohtimaan että pitikö mennä lenkille vai tavata kavereita vai mitäsenyttaasolikaan. Ja minulle tulee olo että olen kireä ilonpilaaja.

- sitä että kesälapsi lähtee Savonmaalle II. Onpa sitten niin, että hän tulee tai hän lähtee, minulla on aina sopeutumisvaikeuksia. Kun talous kasvaa yhdellä aikuisella tai kutistuu yhdellä aikuisella, olen aivan kulttuurishokissa. 

- sitä että uimahalli aukeaa. Saisi arjen asettumaan kohdilleen. Kiipeilyn runkopäivä vaihtuu keskiviikosta perjantaille, mikä vaikuttaa myös omatoimikiipeilyyn ja sitä kautta uintiin. Haluaisin saada jonkinlaisen mentaalisen lukujärjestyksen päähäni. 

- sitä että koulut alkavat. Silloin saa ostella uusia kyniä ja kaikkea kivaa. Nuorimmainen sai kun saikin toivomansa opiskelupaikan. Hän oli aluksi varasijalla 20. Ja sitten 15. Ja 8. Ja yhtenä aamuna puhuimme puhelimessa sijoitus oli 7 ja sanoin että ei se taida enää tuosta muuttua. Saman päivän iltapäivällä hänellä oli opiskelupaikka. Tekee mieli ostella kyniä ja kaikkea kivaa hänelle.

- sitä että lomat loppuvat ja koulut alkavat kun se vaikuttaa niin paljon kaikkeen sekä töissä että vapaalla. Elämään tulee rytmi. Luulen aina että olen vapaasieluinen kukkamekkohippi mutta oikeasti taidan kyllä olla arkiuskovainen.
On kivaa tehdä kaikenmoisia suunnitelmia viikkobudjetista ja ruokalistoista ja harrastusaikatauluista. Eiväthän ne koskaan pidä, mutta tuntuu mukavalta edes hetken kuvitella että minulla on arki ja elämä hallussa. ehkä sittenkin olen joku vapaasielu?

- kuvittelen että kun on elokuu se abstraktio, ei oikea, rupean iltapäivisin istumaan parvekkeella rentoutumassa ja juomassa teetä ja viikonloppuisin syömässä siellä aamupalaa.
Rupean liikkumaan tavoitteellisesti  enkä vetelästi ja käymään uimahallin punttisalilla aina.
Rupean kirjoittamaan tavoitteellisesti.
Rupean elämään tunnollisesti viikkobudjetin mukaan.
Rupean melkein kasvissyöjäksi.
Rupean noin ylipäätään kunnolliseksi, tunnolliseksi ja kurinalaiseksi ihmiseksi, ja kunnolliseksi ja tunnolliseksi työntekijäksi, ja suunnitelmalliseksi kokonaisuudessaan. ja saan valmiiksi sen neuleen mitä olen nykertänyt kesän alusta asti. sen piti tulla valmiiksi kahdessa viikossa.
Ja sitten rupean vielä että en stressaa mistään ja säilytän kepeän rentousfiiliksen ja en palele edes myöhään syksyllä koska otan kylmiä suihkuja iltaisin. hehheh

Elokuu se abstraktio on minulle enemmän kaiken uuden alku ja suuri mahdollisuus kuin tammikuu.
Rupean myös käyttämään kaikenlaisia hienoja ihonhoitotuotteita ja keskityn terveyteeni ja hyvinvointiini.

Niin että alkais jo, se elokuu.