Omituisinta ja mahtavinta vuodessa 2022 oli liikunta.
Loppukesästä ja alkusyksystä palasin päättäväisesti ja tarmokkaasti uimahallille. kävin kyllä kor-aikoina silloin tällöin uimassa kun rajoitukset mahdollistivat mutta en säännöllisesti
Ja elokuulla aloitin säännölliset vierailut kiipeilyhallilla.
Koko syksyn - lukuunottamatta lokakuun kahden viikon sairastelutaukoa - olen käynyt uimassa vähintään kahdesti viikossa, usein kolmestikin, ja kiipeilemässä kerran viikossa.
Parin taukovuoden jälkeen uinti alkoi heti alkusyksystä nopeasti tuntua hyvältä, tutulta ja omalta, sellaiselta että ilman en oikein pärjää. Tuntuu siltä kuin altaassa suoristuisin, kasvaisin mittaa, oikenisin rypyistä ja sohvanmutkista.
Kiipeily on vähän konstikkaampi juttu. Taidot kehittyvät hitaammin; välillä ylhäällä pelottaa, välillä en meinaa löytää reittiä alas. Valmentaja Isoveli pistää tekemään kummallisia treenejä: välillä kiivetään mätsikieltoa ei saa pistää käsiä tai jalkoja yhtaikaa samalle otteelle, välillä hiljaisia jalkoja ettei kuulu kengästä ääntä kun menee eteenpäin, toisinaan pitää flashata kiivetä reitti ensimmäisellä yrityksellä ja juuri kun alkaa oppia jotain, hallilla puretaan seinä ja tilalle tulee uusia reittejä.
Treenin päätteeksi vedetään leukoja semmoisella avustuslaitteella, punnerretaan ihan ei vielä mene lattiatasossa ja hypitään koordinaatiotikkailla polvet rutisevat.
Kropassa tuntuu hyvältä ja sielussa myös, kun olen oppinut niin paljon uutta.
Mutta ihan en vielä oikein osaa lähteä ilman opasta kiipeilemään. Joulun jälkeen teimme siskon kanssa omatoimitreenin traversella vaakatasossa kulkevia reittejä ja se oli hyvä, ehkä joskus osataan mennä ihan ylös ja alaskin ilman opasta.
Liikuntainnostus jatkukoon!
Ja se myös jatkuu, tunnen kropassani ihan liian nopeasti liikkumattomien päivien painon.
treenipäiväkirjani mukaan olen elokuun alusta lukien käynyt uimassa 40 kertaa ja kiipeilemässä 20 kertaa.
Kirjoittaminen pitäisi taas palauttaa osaksi päiviä ja arkea. Aika pitkälle syksyyn pidin päiväkirjaa säännöllisesti ja kirjoitin siinä sivussa kertomuksiani.
Lokakuun alussa pistin yhden tarinoistani parille kustantamolle kiitos mutta ei kiitos ja sen jälkeen en ole saanut mitään uutta alkuun saati palannut vanhojen keskeneräisten pariin.
Edes päiväkirjaani en ole saanut kirjoiteltua mitään.
kirjoituslokini mukaan olen viimeksi kirjoittanut mitään muistiinmerkittävää syyskuun puolivälissä
Mietin että pitäisi taas kirjoittaa edes jotain.
Mietin myös, että tekisi varmasti hyvää käydä välillä istumassa kirjastossa lueskelemassa.
Tietysti luen kotona, mutta päivät urautuvat niin helposti.
Tekisi hyvää tehdä asioita kodin ulkopuolella.
Selailin vanhoja muistiinpanojani. Vuoden takaa löysin tekstin, jossa olen pohtinut ensimmäistä koronavuotta ja aikaa juuri ennen koronaa.
Siitä kirjoituksesta poimin jälleen uudestaan matkaani mukaan hurvittelurahan. Josko edes muutaman kerran saisin vietyä itse itseni kahville kaikessa rauhassa lukemaan kirjaa ja jotain. kerran kauan sitten yritin vähän huonolla menestyksellä tai hyvällä miten sen nyt ottaa
Ja jos nyt hurvittelut ja kirjoittaminen eivät onnistuisikaan, voisin kuitenkin yrittää käydä kirjastolla istumassa ja lukemassa. Minulla on yhä kesken semmoinen kristillisen avioliiton käsikirja, jota aloitin joskus monta vuotta sitten ja jota en halunnut tuoda kotiin kun siinä oli niin arveluttavan omituisen konservatiivinen käsitys mutta haluaisin silti tietää mitä ohjeita siinä annetaan. luulen kyllä että en enää edes löydä sitä kun järjestivät kirjastossa kaikki hyllyt uusiksi. se kirja vaivaa päätäni yhä. kirjastossa voi lukea semmoisia mitä ei halua jostain syystä tuoda kotiin esim. pelottavan surullisia elämäkertoja ja omituisia avioliittokäsikirjoja ja kummallisia luonnontieteellisiä opuksia kaikenlaisista eläimistä.
Kaikella tällä tietysti valmennan itseäni siihen todellisuuteen, että nuorimmainenkin keikkuu jo kotipesän reunamilla, valmiina omaan itsenäiseen elämäänsä.
Täytyy minunkin hiljalleen opetella omaan itsenäiseen elämääni, miettiä millaisilla asioilla aikani täytän. työelämä luultavasti tulee viemään enempi aikaani mutta kyllä varmaan jotain vapaatakin aikaa jää, toivottavasti.
*
Onko sulla suunnitelmia alkuvuoteen?
Tai ehdotuksia ja ideoita siitä, mitä kannattaisi jonkun muunkin tehdä ja kokeilla?
kesää varten saa tehdä uudet ja elokuussa tietysti syyssuunnitelmat, ei tarvitse miettiä koko vuotta kerralla
